tag:blogger.com,1999:blog-19405787499333362002024-03-05T11:18:55.136+02:00Arktinen appelsiinipuuKun itse tekee, aina enemmän näkee ja kokee.Unknownnoreply@blogger.comBlogger176125tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-32695388335251069172016-04-07T13:24:00.000+03:002016-04-07T13:25:41.140+03:00Näin teimme tämän uutisenJoskus mietiskelen, miltäköhän toimittajakunta näyttää suuren yleisön silmissä. Suunnittelin asiasta blogikirjoitusta jo pari vuotta sitten, mutta niin kuin moni muukin hyväideainen blogikirjoitukseni, sekin jäi muiden kiireiden ja aikaansaamattomuuden ihmeen jalkoihin.<br />
<br />
Nyt aihe on kahta ajankohtaisempi. Niinpä kaivoin vanhan tekstini fossilisoituneen luurangon esiin ja täydentelen sitä tässä uudemmilla lauseilla. Usean vuoden ajan annoimme valemedian kasvaa ihan rauhassa, ymmärtämättä, että sillä olisi yhteiskunnallista vaikutusta. <span style="font-size: x-small;">(Olen jokseenkin katkera 1990-luvun ja 2000-luvun alun "nukkuvien puolue" -puheista, koska sitten kun nukkuvien puolue alkoi viimeinkin löytää kuuntelijoita, ei siihenkään oltu tyytyväisiä. Tyly yhteiskunnallinen sivuutus maksaa nyt kalliin hinnan.)</span><br />
<br />
<strong>x</strong><br />
<br />
Ovatko toimittajat yleisön silmissä yksi ammattikunta? Meitähän on kaikenlaisia aina Tuomas Enbusken viihdetähtiydestä uutistoimittajaan ja paikallislehden maakuntakuulumisten kertojaan.<br />
<br />
Sen täytyy olla niin, että perinteisen median uutistoimittajat ovat kasvotonta joukkoa, joka kantaa pääosan yleisestä toimittajaleimasta. He juoksuttivat Merja Ailusta ja jahtasivat Heidi Hautalaa ja kaivoivat kilvan tietoja huumepoliisien toimista. Lopputulos näissä nykyajan kohu-uutisissa on sellainen kaikkia osapuolia kuunteleva sekametelisoppa, että yleisö ei jaksa tietää, tekivätkö "toimittajat" hyvää vai pahaa.<br />
<br />
Nyt kansainvälinen toimittajakunta paljasti Panaman-paperit. Millaisena toimittajat tuon uutisen äärellä näyttäytyvät? Tekivätkö hyvin vai väärin?<br />
<br />
<strong>x</strong><br />
<br />
Toimituksen oven sisäpuolella kaikki näkyy kovin toisin. Siellä elää kilpailuasetelma eri medioiden välillä. Perinteisesti vastakkain ovat olleet Yle ja sanomalehdistö. Nyt asetelmat ovat jo paljon muuttuneet. Maakunnalliset sanomalehdet tekevät monenlaista yhteistyötä ja Ylen aikaa sitten hylkäämä STT(-Lehtikuva) on kutistunut mammutista miniksi.<br />
<br />
Kaiken kauheuden keskellä on tapahtunut se, mitä olen pitkään toivonut (huomaa puhe nukkuvien puolueesta). Journalistinen media on valeuutisten voiman edessä astunut yhteen riviin. Hieman väkinäiseltä se näyttää, mutta hieno reaktio viimein.<br />
<br />
Keskinäiseen kilpailuun keskittyminen on ollut journalistisen median suuri kompastuskivi. Joskus toimittajana minusta on tuntunut perin kummalliselta, kun omaa työtä verrataan "kilpailevan median" saavutuksiin, ei yleisön tyytyväisyyteen. <span style="font-size: x-small;">(Toisesta suuresta kompastuskivestä eli hyvätuottoisten lehtiyhtiöiden muuttumisesta tappiolliseksi on puhuttu kyllin paljon.)</span><br />
<br />
<strong>x</strong><br />
<br />
Siinä, miltä toimittajat näyttävät muulle maailmalle, on vielä yksi erikoinen piirre. Kaduilla nimittäin tapaa tuon tuostakin ihmisiä, jotka suhtautuvat uutistoimittajaan aivan kuin minulla olisi kelanauhuri kädessä ja pressikortti hatun lierissä.<br />
<br />
Mikä kumma muukalainen.<br />
<br />
(Sen jälkeen saatetaan edelleen kysäistä klassinen yleisökysymys, että missä sinä olet töissä...)<br />
<br />
<strong>x</strong><br />
<br />
Yksi idea sopisi tähän tilanteeseen paremmin kuin nenä päähän. Journalistiikan opiskelija <strong>Jarno Liski</strong> on nostanut jo aikaa sitten esiin <a href="http://www.journalisti.fi/artikkelit/2014/12/yhteistuotannon-ylistys/" target="_blank">kansainvälisen idean</a>, jonka mukaan toimitukset voisivat paljastaa uutistensa taustatöitä. Se olisi vallan hienoa!<br />
<br />
Koittaisipa viimein aika, että journalistinen media toisi selvemmin työskentelyperiaatteensa esiin!<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-3910873611174373292015-03-26T14:31:00.002+02:002015-03-26T14:31:46.761+02:00Meillä ei ole karkkipäivääMies lähti käyttämään lapsia hammaslääkärissä. Ohjeistin, että jos hammashoitaja kysyy, onko meillä karkkipäivä, muista vastata kuuluvalla äänellä, että<br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif; font-size: large;">"Ei ole, koska meillä syödään karkkia vaikka joka päivä."</span><br />
En nimittäin ole keksinyt vielä yhtään syytä, miksi meidän kannattaisi viettää karkkipäivää. <br />
<br />
1. En halua sitoutua siihen, että minun pitäisi joka viikko ostaa tietyksi päiväksi karkkia. Nyt kun voi mennä montakin viikkoa, ettei kukaan syö tai edes kysy karkkia.<br />
<br />
2. Haluan, että lapseni saa osallistua mukavaan hetkeen, jos isomummo, kummitäti, naapurin Aili tai kaupan Tatjana haluaa tarjota makeismaistiasia keskiviikkona, vaikka karkkipäivä olisikin lauantai. Haluan opettaa lapsilleni käytöstapoja.<br />
<a name='more'></a><br />
3. Jatkona edelliseen; enn halua itselleni sitä stressiä, mikä joillakin vanhemmilla näkyy olevan, kun he yrittävät luovia kaikkien mieliksi noissa tilanteissa. <br />
<br />
4. En halua opettaa lapsille, että kaikki karkit ahmaistaan kerralla. Minusta on paljon hienompaa se, että meillä on kaapissa suklaalevy, josta voidaan ottaa pala keskiviikkona, toinen torstaina ja pari lisää sunnuntaina. Kaikki tietävät, että levy on kaapissa, ja kaikki tietävät, että vaikka se olisi kuinka herkullista, sitä ei kuulu syödä kerralla. Tämä on meidän lapsille ikään kuin yksi maailmankaikkeuden perustava fakta, jota he eivät ole ainakaan vielä ymmärtäneet kyseenalaistaa.<br />
<br />
5. En halua nostaa karkkia tai muita siihen luettavia herkkuja ylitse muiden. En halua pähkäillä, missä menee suklaakeksin ja suklaapatukan raja. Haluan, että lapseni oppii, että karkitkin ovat tavallista arkea, joissa ei ole kielletyn hedelmän makua. En halua vihjaista, että karkkipussi olisi palkinto hyvin jaksetusta viikosta. Sen sijaan haluan osoittaa, että missä tahansa syömisessä kohtuus on kunniasana, oli se sitten maustettua jugurttia, voita tai piparkakkuja.<br />
<br />
<br />
<span style="font-size: large;">Ehkä </span>jonain päivänä meilläkin on karkkipäivä. Ehkä makeansyönti kasvaa niin mahdottomaksi, että sitä on pakko hillitä. Ehkä on pakko opettaa, että tässä ei kohtuus muuten onnistu. <br />
<br />
Voipii myös olla, että sosiaalinen paine kasvaa karkkipäivän suuruiseksi. Se ei välttämättä ole huono asia. Haluan nimittäin tukea sitäkin, että lapsi saa olla osa kaveripiiriä ja sitä lasten sosiaalista kulttuuria, jossa hän päivittäin elää. Minulla ei ole mitään tarvetta viestiä heille, että me olemme vähän niin kuin parempi perhe, kun me ymmärrämme nämä sokeriasiat.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-90446774660268383492015-02-23T18:31:00.002+02:002015-02-23T18:32:36.379+02:00Tutkija lupaa, että susisolmun voi ratkaista - JEE!Aiemmassa susiaiheisessa kirjoituksessa epäilin, että susikonfliktin ratkaisijoilla on tekemätön paikka. <br />
<br />
Tutkija <strong>Mari Pohja-Mykrän</strong> mukaan olen kuitenkin väärässä. V<a href="http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/psykologinen-omistajuus-voisi-ratkaista-susikonfliktin.aspx" target="_blank">äitöstutkimuksensa</a> äärellä Pohja-Mykrä toteaa, että eripuran äärellä <span style="font-size: large;">ei pidä nostaa käsiä pystyyn</span>.<br />
<br />
Pohja-Mykrän tutkimus vahvistaa sen, mitä eteläiset luonnonsuojelijat eivät ymmärrä: <em>Susien salakaadossa ei ole kyse siitä, että salakaataja vihaisi tai pelkäisi susia. Taustalla on syvä epäluottamus.</em><br />
<a name='more'></a><br />
Bingo!<br />
<br />
Tutkija on tutkinut, että salapyynnin motiivi on virallisen susipolitiikan haastaminen. Siksi salapyyntiä ei olekaan onnistuttu ratkaisemaan sillä, että rangaistuksia kovennetaan.<br />
<br />
<span style="font-size: x-small;">Rangaistusten koventaminen kyllä tuntuu. Se lisää syrjäytetyksi itsensä kokevien syrjäseutuihmisten syrjäyttämiskokemusta. Se lisää painetta heikäläisten pään sisällä, kun homma tuntuu menevän vain entistä epäreilummaksi. - Mutta minkäs teet, kärsittävä on, he tuumaavat yhdessä tukijoukkojensa kanssa.</span><br />
<span style="font-size: x-small;"></span><br />
<span style="font-size: x-small;">Kovemmat rangaistukset lisäävät myös inhimillistä tuskaa. Sakko tai vankeus lyö loven loittopuolen perheen tuloihin ja rikostutkinta vie aikaa työnteolta. Jos jotain hyvää turhauttavassa työskentelyssä haluaa nähdä, näkee yhteishengen, jonka nimissä sakko maksetaan sitten, kun hattu on tarpeeksi monessa pirtissä kiertänyt.</span><br />
<br />
<strong></strong><br />
<strong>Susiluvat testissä</strong><br />
<br />
Tuoreessa suden kannanhoitosuunnitelmassa salapyytäjien motiivit on osattu - tai ainakin yritetty - huomioida. Suden kaatoon onkin nyt viimein myönnetty ns. tavallisia metsästyslupia. <br />
<br />
Tosin kaiketikin niistä kaikista on valitettu, mutta ehkä riittävä valittamisen jälkeen ratkeaa lopulta, kannattaako luvista valittaa. Jos kannattaa, ministeriö joutuu miettimään metsästysperusteet uusiksi. Jos ei kannata, toivottavasti oikeus linjaa asian niin selvästi, että turha, hallinnon työtä kuormittava valittaminen jää.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-35153552999854293672015-02-20T14:26:00.002+02:002015-02-20T14:29:26.279+02:00Pitääkö uutisen aina olla ensisijaisesti yleistajuinen?<blockquote class="tr_bq">
"Journalisti kokee tekevänsä jutun laajalle lukijakunnalle sopivan. Professori kokee, että keittiöapulainen tekee hänen tuliaisiksi tuomastaan peuran sisäpaistista lasten lihapulla-annoksen ja jättää sen maustamatta."</blockquote>
<br />
<br />
Taidatkos sen paremmin sanoa. <span style="font-size: x-large;">Hyvä hyvä,</span> <a href="http://www.journalisti.fi/artikkelit/2015/2/hyv-lehtijuttu/" target="_blank">Janne Saarikivi</a>!<br />
<br />
Itse olen joskus toimitussihteerin kanssa tingannut siitä, voisiko uutisia tehdä myös asiantuntijoille ja poliitikoille eikä vain kirjoittaa niitä niin, että "pieksämäkeläiset eläkeläiset voivat nukkua rauhassa". <span style="font-size: xx-small;">< Tuokin ilmaus on Janne Saarikiven; ilmeisesti hän koki tarvetta keksiä jotain freesimpää klassisen pihtiputaan mummon tilalle. No, pihtipudas ja pieksämäki rimmaavatki nätisti.<!------></span><br />
<span style="font-size: xx-small;"></span><br />
Minusta tavallisten uutisten pitää olla yleistajuisia ja kaikille keskiverroille ymmärrettäviä, mutta ne voivat olla sitä vaikka tarjoaisivat jotain asiantuntijoillekin. Sitä paitsi minusta eri alojen ammattilaiset ja asiantuntijat ovat potentiaalisia uutispalvelun maksavia asiakkaita, koska he <em>a) ovat sivistyneistöä, jotka haluavat lukea lehtiä</em> ja <em>b) luultavasti tarvitsevat uutisia työssään</em>.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-77257462639332588052015-02-20T14:12:00.001+02:002015-02-20T14:13:06.079+02:00Ilmainen sisältö on lehtitalon näyteikkunaSuomalainen lehdistö on nyt <span style="font-size: large;">päättänyt</span>. Se on päättänyt, että enää ei jaeta ilmaiseksi. Ilmaisjakeluun alkaminen oli virhe, ja se virhe perutaan nyt.<br />
<br />
Vakaa - mutta minusta ei täysin uskottavasti lausuttu - uhkaus on, että vuoden lopussa maksumuureja on liki joka puolella.<br />
<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
"Ansainnan kannalta medialle ongelma on maksuton sisältö."</blockquote>
<br />
<br />
Mediatutkija <strong>Arto Suninen</strong> perkasi noin median tilaa ja tulevaisuudennäkymiä reilun vuosi sitten ( <a href="http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2013/14/artikkelit/synkistelija/" target="_blank">Journalisti 14/2013</a>).<br />
<br />
Suomalaisen median tilahan on se, että se on viimeinkin joutunut muutosmyllyyn. Vanha tuote eli painettu sanomalehti oli ylivertainen mainoskanava ja se kannatti mediayhtiöissä liian hyvin liian pitkään. <br />
<br />
Kun lehti toi rahaa, verkkosivuja pidettiin mukavana nykyaikaisena lisänä eikä niiden kannattavuudesta ei tarvinnut kantaa huolta.<br />
<br />
---<a name='more'></a><br />
<br />
Nyt suomalaismedia on oivaltanut, että mainostulot eivät riitä ainoaksi tulonlähteeksi digipuolelle. Suomalaismedia pohtii hiki päässä, miten ratkaistaan nätisti se ongelma, että yleisö on totutettu ilmaisiin uutisiin.<br />
<br />
Suomalaismedia ymmärtää, ettei se tiedä, mistä kuluttajat haluavat maksaa. Mutta sitä suomalaismedia ei ymmärrä, että sen on alettava asiakkaita palvelevaksi liikeyritykseksi. Sen on kehiteltävä tuotteita, joista asiakas haluaa maksaa.<br />
<br />
Suomalaismedia on pulassa ilmaisen sisällön kanssa, koska sillä ei ole ennen ollut ilmaista sisältöä. Siksi suomalaismedia on ollut melko kummallinen liikeyritys.<br />
<br />
---<br />
<br />
Monilla yrityksillä, kuten vaatekaupoilla on valtava määrä ilmaista annettavaa kuluttajlle. Kauppakeskuksen suojissa voi viettää aikaa, vaatteita voi katsella haaveillen näyteikkunoista ja niitä voi sovitella ostamatta kaupoissa.<br />
<br />
Toisenlainen esimerkki on vaikkapa Angry Birds -pelit, joilla käsittääkseni tehdään tulosta, vaikka suuri osa suomalaisista pelailee ilmaiseksi. Meidän perhe ei ole varmasti luovuttanut Roviolle senttiäkään, mutta silti Angry Birds on läsnä talossamme ja silti Rovio menestyi(, kunnes kämmäili liikaa firman sisäisissä asioissa). Me olemme antaneet Roviolle rahaa varmasti monella tapaa välillisesti, mutta sitä me emme itse ymmärrä.<br />
<div style="text-align: right;">
<br /></div>
<div style="text-align: right;">
Kaiken ilmaisen tehtävä on houkutella ihmisiä kassalle ja kaiken sen ylläpitämiseen menee valtava määrä rahaa. Niin se on oleva mediatalossakin, luulisin. </div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-6596639312851301592014-12-16T11:04:00.004+02:002014-12-16T11:04:45.341+02:00Kuutosluokkalaisten Yrityskylä on mahtava keksintöSeminaarimatkalla Oulussa sain lyhyen opastuksen siellä toimivaan <a href="http://yrityskyla.fi/fi/" target="_blank">Yrityskylään</a>. <br />
<br />
Kylä on kuudesluokkalaisille rakennettu oppimisympäristö, joita on rakennettu kymmenkunta eri puolille Suomea. Pohjoisin on Oulussa.<br />
<br />
<span style="font-size: x-small;">Yrityskylän toiminta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön, kuntien, säätiöiden ja yritysten tuella. Toimintaa koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto, jota puolestaan rahoittaa suomalainen elinkeinoelämä eli suomalaiset suuryritykset.</span><br />
<br />
<strong>Halusi kokiksi, joutui toimariksi</strong><br />
<br />
Yrityskylä vaikuttaa olevan aivan mahtava oppimisympäristö. Esimerkiksi Oulussa oppilaat saavat ennen Yrityskylä-päivää peräti kymmenen tuntia opetusta yhteiskunnan toiminnasta, taloudesta, työelämän käsitteistä, työpaikan hakemisesta ja siitä, miksi veroja maksetaan.<a name='more'></a><br />
<br />
Oppilaat valmistautuvat päivään hakemalla töitä yrityskylässä. Jo siinä saa paljon oppia. Oulussa kuulin, kuinka eräs poika olisi halunnut ravintola Puistolaan kokiksi. Hän oli kovasti pettynyt, kun oli tullut valituksi vain toimitusjohtajaksi.<br />
<br />
<span style="font-size: large;">Pedagoginen kysymys:</span> Montako ajatusta, tunnetta ja kysymystä pelkästään tuo tilanne herätti oppilaassa? Kun oppijan kysymys on aito, silloin on aika otollinen maaperä oppia, mitä on työnhaku ja millaisia eri tehtäviä yrityksissä on.<br />
<br />
Luulisi opin menevän perille.<br />
<br />
Tässä valossa on hurjaa miettiä, miten valtava ero on kymmenellä tuntia opetusta ja kymmenellä tuntia opetusta. Jos opetus on Yrityskylän rooliin valmistautumista ja tähtää siihen, miten oppilas päivän aikana pärjää, on motivaatio aivan eri tasoa kuin siinä tilanteessa, että opitaan koetta varten.<br />
<br />
Onnea tästä, Suomi!Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-83858984033580859712014-12-11T11:07:00.001+02:002014-12-11T11:07:11.116+02:00Kiinnostu ensin, lue sittenEnnen kirjallisuuden opetuksessa oli jalo ajatus, että klassikoita luetuttamalla lapset ja nuoret sivistyvät.<br />
<br />
<span style="font-size: large;">Periaatteessa joo.</span><br />
<br />
Nykyään linja on melkeinpä se, että lue, mitä luet, kunhan jotakin luet. Joidenkin oppilaiden kanssa opettajilla menee paljon aikaa siihen, että väkeä pitää houkutella kirjojen ääreen. Toisen ääripään kanssa opettaja on helisemässä, sillä hän ei itse ehdi mitenkään pysyä kärryillä siitä, mitä nuoret lukevat.<br />
<br />
Mahtavimmat moitteet väkisinluettamiselle on minusta antanut saamelaistutkija <a href="http://www.veli-pekkalehtola.fi/er%C3%A4s+ep%C3%A4kirjailija/" target="_blank">Veli-Pekka Lehtola</a>. Äidinkielen opettajain liiton julkaisemassa Virke-lehdessä (4/2013) olleessa <a href="http://www.veli-pekkalehtola.fi/er%C3%A4s+ep%C3%A4kirjailija/" target="_blank">artikkelissa</a> Lehtola kertoo omista kokemuksistaan. Hänen lännentarinoista lähtenyt kirjallisuusmakunsa laajeni "vähitellen kaiken maailman kirjallisuudeksi".<br />
<blockquote class="tr_bq">
"Tätä lukemisen resurssia ei ole varaa menettää tuputtamalla vastentahoitsille lukijoille klassikoita. Kun omaehtoinen lukemusinnostus pääsee vauhtiin, voivat muutkin kirjallisuuden lajit alkaa myöhemmin kiinnostaa."</blockquote>
<br />
<br />
Olen täysin samaa mieltä. Se, mikä lähteen omasta kiinnostuksesta, tuottaa parhaimman tuloksen.<br />
<br />
Kiinnostuksesta puheen ollen, Lehtolan kirjoittama kirjallisuusjuttu on todella hyvin kirjoitettu ja muutenkin kiinnostava, sillä siinä hän kuvaa omaa kouluaikaansa asuntolassa Inarissa. Juttu tarjoaa vilauksen Suomen saamelaisten historiaan ja tuntoihin siltä ajalta, kun saamelaisuus ei ollut kovin pop.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-10267619637238517392014-12-10T16:02:00.004+02:002014-12-10T16:02:53.684+02:00Tapahtui jänniä! Kenelle kerron ja kuinka kiireesti?Juttelin työkeikalla pelastuslaitoksen miesten ja naisten kanssa. Käsillä ei ollut pelastustehtävää, joten oli aikaa porista. Vaihdettiin siinä kuulumisia puolin toisin; itse kertoilin, millaista on onnettomuusuutisten tekeminen. Kerroin, että joskus iljettää soitella ja kysellä tietoja kesken tulipalonsammutuksen.<br />
<br />
Pelastusväki totesi, että ei asiallinen työnteko ole vaiva, sehän kuuluu asiaan. Enemmän heitä haittasivat nykyajan ohikulkijat ja ohiajajat, jotka keskittyvät "lukijan kuvien" ottamiseen eivätkä siihen, että olisivat mahdollisimman vähän haitaksi ja vaaraksi. Toisinaan väki alkaa ikuistaa tilanteita jo siinä hetkessä kuin olisi syy ja velvollisuus ryhtyä auttajaksi.<br />
<a name='more'></a><br />
Töissä olen huomannut, että on olemassa sellainenkin ihmisjoukko, jotka ilmoittavat poikkeustilanteesta ensimmäisenä uutisvihjeisiin eivätkä hätäkeskukseen. Siinä lienee nopean tiedonvälityksen harha, jonka mukaan palokunta ja poliisi saavat tiedot tapahtumista jo ennen kuin niistä kukaan ehtii ilmoittaa. Sama pätee kyllä omaan työhönikin. Yllättävän usein saa kuulla, että miksi ette ole uutisoineet tästä tai tästä. Monesti voi vastata, että tätäpä emme tienneet, mutta kiitos tiedosta, harkitsemme olisiko tässä uutisen aihetta.<br />
<br />
<strong>Mitä tämä minulle kuuluu?</strong><br />
<br />
Taannoin julkisuudessa oli <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288525708147.html" target="_blank">uutinen</a> sairaalan potilastiedoista, jotka olivat sujahtaneet erään potilaan ajanvarauskirjeeseen. Lehtijuttujen mukaan nainen oli kesken viikonlopun ottanut yhteyttä toimitukseen. Yhdessä jutussa oli kuva väärään osoitteeseen joutuneesta kirjeestä. Siitä oli häivytetty henkilötietoja. Kuvaan oli jätetty näkyviin toimenpiteen sisältö ja potilaan kotikunta.<br />
<br />
Minulle sopii, että kirjeen saanut nainen toi sairaalan virheen julki. Olisin kuitenkin suonut, että hän olisi jättänyt potilastietolistan lukematta siinä vaiheessa, kun huomasi, että siinä on hänelle kuulumattomia tietoja. Hän kuitenkin luovutti sen vielä edelleen lehdelle valokuvattavaksi. Vaihtoehtona olisi ollut taitella kirje kuoreen ja palauttaa se sairaalalle. Se olisi ollut minusta reiluinta.<br />
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-11814387694123695012014-01-22T11:32:00.001+02:002014-01-22T11:32:45.237+02:00Kotihoidontukea ei tarvitse leikelläKotihoidontuen uudistus on nyt sosiaali- ja terveysministeriön <a href="http://www.stm.fi/vireilla/rakenneuudistus" target="_blank">valmistelussa</a>. Hallitushan sopi viime kesänä, että kotihoidontuki rajataan puoliksi molemmille vanhemmille. Myöhemmin tänä vuonna hallitus tekee muutoksista lakiesityksen budjettilakina, jonka sitten eduskunta hyväksyy tai hylkää. Yleensähän se hyväksyy. Muutosten on määrä tulla voimaan 1.8.2015.<br />
<br />
Minä olen käyttänyt kotihoidontukea melko paljon, mutta en kaikkea, mitä on ollut mahdollisuus saada. Minulle nimittäin kotihoidontuki on ollut valtava apu työllistymiseen. Siksi kotihoidontukea ei tarvitse leikellä.<br />
<br />
<b>Pitää olla työ, mistä jäädä vapaalle</b><br />
<br />
Luulevatko Kokoomus ja SDP, että kaikki vanhemmat ovat ammattikoulusta työhön valmistautuneita duunareita tai virassaan pötköttäviä opettajia?<br />
<a name='more'></a><br />
<br />
Likikään kaikissa perheissä ei ole molemmilla vanhemmilla työtä, josta jäädä vapaalle.<br />
<br />
Lieneeköhän kotihoidontuki alhaisin päiväraha, jota suomalainen voi saada kotona olemalla? Väitän, että kotihoidontuen aikana ihmiset tekevät valtion hyvinvoinnin kannalta keskimäärin järkevämpiä hommia kuin muiden tukien aikana.<br />
<br />
Kotihoidontuen silpominen ei aja ihmisiä töihin, vaan toisten etuuksien, lähinnä työttömyyspäivärahan, nostajaksi.<br />
<br />
Harva perhe käyttää kotihoidontuen kokonaan, joten sen rajoittamisesta tuleva säästö ei ole valtiolle kummoinen.<br />
<br />
<b>Helppoa rahaa, helppoa aikaa </b><br />
<br />
Kotihoidontuki ei ole rahallista luksusta, mutta se on siinä mielessä helppo raha, että sen myötä saa olla rauhassa kotona. Jos en olisi saanut olla viimeistä vuotta kotihoidontuella, olisin ollut ainakin osaksi työtön. Työttömyyden myötä olisin vienyt lapsia hoitoon, ja olisin ehkä jopa joutunut heittelemään heitä hoitopaikoista toiseen.<br />
<br />
Kotihoidontuen myötä minulla oli rauha tehdä uraa. Työtarjouksen tullessa ainoa huoleni oli järjestää lapsille hoitaja. Sain myös tehdä freelancer-töitä kotona. Näin kannoin, lastenhoidon sallimissa rajoissa, korteni sekä perheen että valtion talouden hyväksi.<br />
<br />
Omasta puolestani ei ole vähäistä sekään, että kotihoidontuen aikana sain olla rauhassa ja levätä. En pötkötellyt sohvalla, vaan yritin saada äitiyden myötä mullin mallin menneet ajatukseni johonkin järjestykseen. Minulla oli aikaa toipua takaisin työkykyiseksi tekemättä siitä sen suurempaa numeroa Kelalle tai työttömyyskassalle tai sairaanhoitojärjestelmälle.<br />
<br />
Minä käytin sitä hallituksen paljon kaipaamaa itseauttamiskykyä.<br />
<br />
<b>Kyllä Kokoomus tietää </b><br />
<br />
Monissa perheissä kotihoidontuen nykyinen joustavuus on tuonut valtiolle säästöjä, sillä kotihoidontuen nostajat ovat pysyneet kotona, poissa valtion tukipalvelujen ääreltä. Perheessä voi esimerkiksi maahanmuuttajapuoliso olla kotona ja kotoutua rauhassa, mutta aktiivisesti. Moni on voinut aloitella yritystoimintaa kotihoidontuen suojissa. Toisaalta, jos toinen puolisoista työskentelee yrittäjänä tai vastuullisissa tehtävissä, on luontevaa, että toinen on kotona. Roolien vaihto olisi melkoinen stressi kotona.<br />
<br />
Mitä nämä työt sitten ovat, joihin tasa-arvo ei sovi. Luettelenpa vaikka: kunnan johtava lääkäri, aloittelevan yrityksen työntekijä ja ministeri.<br />
<br />
Kokoomus tietää asian tämän puolen aivan varmasti. Sen vuoksi perimmäinen tarkoitus on kotihoidontuen leikkaus, ei tasa-arvon edistäminen. Lisäksi Kokoomus tietää, että työelämä on täynnä pätkätöitä, minkä vuoksi perheen voi olla melkoisen mahdotonta suunnitella sitä, kumpi vanhemmista on kotona milloinkin.<br />
<br />
<b>En ole alistettu</b><br />
<br />
Perussuomalaisten <b>Hanna Mäntylä</b> oli puolustanut nykymuotoista kotihoidontukea eduskunnassa. STT:n <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288603013552.html">uutisen</a> mukaan Mäntylä oli todennut, että perheissä on perinteiseksi koettuja rooleja, joita ei valtiovallan kuulu lähteä säätelemään. Hyvä, Hanna! Saman uutisen mukaan demari<b> Jouni Backman</b> oli pitänyt Mäntylän lausetta käsittämättömänä todeten, että jos nainen on perheessä alistetussa asemassa, siihen pitää puuttua lainsäädännöllä.<br />
<br />
Hyvä Jouni Backman, olenko minä perheessäni alistetussa asemassa, kun olen hoitanut molempia lapsiani kotihoidontuen turvin liki maksimiajan? Olenko? Millä perusteella.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-89017962128264214332014-01-04T20:14:00.002+02:002014-01-04T20:14:19.619+02:00Englantilaisen puolihyvät neuvot lehdistölleMeidän oma ammattilehtemme Journalisti on kiitettävästi yrittänyt viime vuosina etsiä avaimia siihen, miten suomalaismedia selviäisi tulevaisuuteen.<br />
<br />
Varsinainen pasuuna oli löytynyt haasteltavaksi kesällä. Tulevaisuuden median osaaja, brittiläinen <b>Emily Bell</b> kertoi <a href="http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2013/08/artikkelit/tuomiopaivan-optimisti/" target="_blank">haastattelussa</a>, että suomalaisilla olisi kenties vielä aikaa välttää yleiset virheet (<i>Journalisti 8/2013</i>). <br />
<br />
Bellin mielestä olisi syytä katsoa, mitä brittilehdet puuhasivat kymmenen vuotta sitten. He nimittäin tekivät samaa kuin suomalaiset nyt: hankkivat uusia painokoneita, rakennuttivat uusia toimitaloja ja tekivät formaattiuudistuksia kuten lehden koon pienetämistä. Kas, tabloid-uudistushan on nyt yksi kovista sanoista Suomessa.<br />
<br />
Bell toteaa, että mikään näistä toimista ei ratkaissut lehdistön ansaintamallin ongelmia eikä edistänyt innovaatiota.<br />
<blockquote class="tr_bq">
"Niiden sijaan Bell investoisi mobiiliin ja palkkaisi ihmisiä, jotka ajattelevat eri tavalla kuin perinteisessä mediassa on tapana."</blockquote>
Joo ja jaa, sanon minä. Eihän se onnistu, jos aikoo pelkkää sanomalehteä pitää hengissä sillä, että muuttaa sen tabloidiksi. Eivät postilaatikkojen saranat enää kulu entiseen malliin, selvä se.<br />
<br />
<b>Katso lukijaa silmiin</b><br />
<br />
Pikkuisen kuitenkin toivoisin Bellin, ja suomalaisen median, katsovan suomalaislukijoita reilusti silmiin. Minusta tuntuu, että Bell ei tunne suomalaisten sanomalehtiperinnettä. Meillä on suuret ikäluokat ja muutenkin vielä valtavasti niitä, jotka haluaisivat aamuisen sanomalehden kotiinsa, jos vain sen saisivat. Isolle osalla kelpaa lehti päiväpostissakin, kunhan se vain tulee.<br />
<br />
Heitä pitää palvella niin hyvin, että mahdollisimman suuri osa heistä saadaan pidettyä maksavina asiakkaina. Pitää tehdä niin kuin erään kollegan mukaan <b>Paavo Väyrynen</b> teki presidentinvaalikampanjassaan; kääntää kaikki kivet, osa vieläpä kahdesti.<br />
<br />
Kun perinteinen lehdistö ymmärtää sen, sitten se voi kääntyä digikanavien puoleen ja kysyä, miten siellä uutis- ja artikkelinälkäistä yleisöä palveltaisiin parhaiten. Sitten voitaisiin vielä miettiä, miten tarjoillaan täkyjä niille, joilla ei ole nälkä, mutta jotka saattaisivat hyvään nisukahvitarjoukseen tarttua, kun se eteen sattuu.<br />
<br />
Jos nettiin pannaan sanomalehti tarjolle, se palvelee lähinnä niitä, jotka eivät toiveistaan huolimatta saa lehteä postia aamu- tai päiväpostissa kotiinsa. Niille, jotka eivät sanomalehteä kaipaa, lienee turhan suuri työ perehtyä siihen netissäkään. Heille pitää tarjota muunlainen kaista journalistien leipomien antimien joukkoon.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-31282624866379297332013-12-14T11:40:00.001+02:002013-12-14T11:40:33.301+02:00Harmi, että Google ehti ensin<i>Journalistissa</i> (6/2013) oli keväällä juttu <a href="http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2013/06/uutiset/taistelu-googlea-vastaan/">Taistelu Googlea vastaan</a>. Jutussa sanotaan, että <i>Google</i> kylvää kiukkua monissa lehdissä, sillä Google News julkaisee toisten lehtien uutisia.<br />
<br />
Minusta se on varsin kätevä palvelu. Harmi, etteivät sanomalehdet ole keksineet sitä itse.<br />
<br />
Ymmärrän tekijänoikeusongelman, mutta lehdet eivät ole kovin vahvoilla, jos ne eivät yritä täyttää sitä, mitä yleisö toivoo.<br />
<br />
Aivan ykkösasia digitaalisissa palveluissa olisi, että lehdet voisivat tarjoilla lukijalle uutisen yhteydessä myös omia arkistojuttujaan, niin ettei lukijan tarvitsisi heti mennä Googleen sen jälkeen, kun on uutisen lukenut.<br />
<a name='more'></a><br /><br />
<br />
Yritelmiähän on. Niin kuin<i> Ilta-Sanomien</i> palvelu, joka on tarjonnut uutisen alle linkkejä aiempiin uutisiin. Ne ovat voineet olla mitä vain maan ja taivaan välillä, kunhan niissä on ollut samoja sanoja kuin uudessa uutisessa. Palvelun mielekkyyttä kuvaa se, että mediatutkija <b>Sanna Valtonen</b> esitteli sen eräällä luennollaan puppusanageneraattorina.<br />
<br />
<b>Tarjoilkaamme vain parasta</b><br />
<br />
Jos tiedon käsitteleminen on suomalaisen sanomalehtimedian ykkösasia, miksi sitä ei tarjota parhaimmalla mahdollisella tavalla, mitä digitaalinen jakelu nykyisin mahdollistaa?<br />
<br />
Suomalainen media on niiiiiin kiinni perinteissään, että se on kuristumassa niihin. Alan keskinäisillä, tämän maan sisäisillä sopimuksilla pärjättiin ennen. Parhaimmillaan sopimukset olivat sellaisia, että kulttuuritoimittajat nauttivat teatterin ensi-iltainfosta niin täysin siemauksin, että he keskenään sopivat, että kukaan ei kirjoita asiasta vielä mitään seuraavan päivän lehteen.<br />
<br />
Nyt ehti ajaa kansainvälinen jätti ohi siinä, että yleisölle tarjotaan tarpeeksi kattavaa palvelua.<br />
<br />
<b>Printillä on eri tehtävä kuin digiuutisilla </b><br />
<br />
Perinteisen aamupostina kotiin jaetun sanomalehden tehtävä on ollut sivistävä, mutta nyt uutistyön painopiste on tiedontarpeessa. Vähän niin kuin keskiaikaisella (vai millä lie aikaisella se olikaan) torilla, missä uutisten myynti aloitettiin. Kauppiaat maksoivat uutisista, koska ne edistivät heidän bisneksiään. Tällaista luotettavasta ja kattavasta palvelusta ollaan valmiita varmasti maksamaan yhä. Mutta kuka sen tarjoaisi?<br />
<br />
<br />
On sääli nähdä, miten suomalaismedia on yrittänyt pitää kiinni perinteisistä tekotavoista, kun lukijoiden vaatimukset muuttuvat. Moni asia olisi ollut keksittävissä, mutta valitettavasti meillä elettiin liian pitkään sellaista aikaa, että mediatalon johtaja hoki infoissaan "netti tulee. <br />
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-71308503967342186112013-12-13T10:07:00.003+02:002013-12-13T10:07:31.844+02:00Ihastuin Miinus-keittiöönPuustellin <a href="http://www.puustelli.fi/puustelli-miinus">Miinus-keittiö</a> voitti yhden monista sisustusalan palkinnoista, Muoto 2013:n.<br />
<br />
Innostuin Miinus-keittiöstä aivan valtavasti. Juuri tuollaista pitää olla tarjolla. Miinuksen tekijät väittävät, että sen jokainen osa on harkittu ekologisin perustein. Runko on biokomposiittia ja sen osat ovat vaihdettavissa ja huollettavissa.<br />
<a name='more'></a><br /><br />
<br />
Minua kyllästyttää remontoijana se, että ympäristö- ja vastuullisuusasioista pitää olla niin hyvin itse perillä, jos niitä aikoo noudattaa. Nytkin olen pari kuukautta pohtinut, miten rakentaisimme sopivan vessakaluston.<br />
<br />
Miinus-keittiö onnistuu esittelyssään niin hyvin, että se vakuuttaa minut. Siinä esitellään uskottavasti se, että tekijät ovat ottaneet asian tosissaan ja että minä voin luottaa heihin. Voi olla, että taustalla piilee pari "puhdistavaa selitystä", mutta se ei kaada kokonaiskuvaa. Olen tyytyväinen, jos minun ei tarvitse itse miettiä jokaisen osan kohdalla sen kierrätysarvoa tai materiaalin ympäristöystävällisyyttä.<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-44996291792790061052013-12-12T21:17:00.001+02:002013-12-12T21:17:04.179+02:00Koti-isyys ei ole helppo juttu<i>Kaksplus</i>-lehden päätoimittaja <b>Annina Pennonen</b> kirjoitti keväällä otsikolla <i>Totuus koti-isyydestä</i>.<br />
<br />
Kertoi, että oli hienoa, kun hänen miehensä oli koti-isä. Oli hienoa hoksata, että hän itse ei olekaan enää ykkösvanhempi, joka tietää villasukkien ja kurahanskojen paikan. Vahingon tullenkin lapsi halusi isän lohduttamaan.<br />
<a name='more'></a><br />
<blockquote class="tr_bq">
"Olen kakksovanhempi, jonka syli kelpaa vain, jos sankari-isi ei ole paikalla." (Kaksplus 5/2013)</blockquote>
Hienoa! Minusta nimittäin kotiäityyskeskustelun puuttuva palanen on se, että kotiäideillä voi olla henkinen lukko vanhemmuuden ja kodin vallassa. Joskus sen voima pitää perheen kasassa, mutta toisinaan voisi olla tervettä murtautua sen läpi, vaikka sitten valtiovaltaisesti.<br />
<br />
Moni äiti jättäyttää isän etäisemmäksi siksi, että muuten oma tunne vallasta ja pätevyydestä olisi uhattuna. Jotkut äidit voivat onnistua itse ravistamaan tuon pelon pois harteiltaan, mutta toisille se on hyvinkin lujassa, sillä kotiäitiys on monen kotiäidin ainoa työ.<br />
<br />
Jonkun pitäisi kertoa heille, että Sinusta on moneen muuhunkin hyvään.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-38476149492551078392013-12-12T21:00:00.000+02:002013-12-12T21:00:28.475+02:00Petokiistoissa on kyse muusta kuin pedoista<i>Maa- ja metsätalousministeriö</i> valmistelee ahman kannanhoitosuunnitelmaa. Ahma on Suomen suurpedoista ainoa, jolta kannanhoitosuunnitelma on puuttunut. Vasta sitten, kun on pitkäjänteinen suunnitelma, voidaan tosissaan miettiä, mitä ahman aiheuttamille tuhoille voisi tehdä.<br />
<br />
Lappilaisena ympäristönsuojelijana ja metsästäjänä olen aina vähän kahta mieltä petoasioissa. Välillä olen enempi susipuolta, välillä enempi pyyntipuolta ja joskus tallaan niitten välissä.<br />
<br />
<b>Ahmapuhe on tylsää </b><br />
<br />
Ahmakeskustelu on vähän tylsää. Ahman rauhoitus on ollut niin täydellistä ja haitat niin lappilaisia, että siitä ei ole tarvinnut suurisuisten lausua mitään.<br />
<br />
Aivan toista on puhua susista. Mitä mainioin keskustelu käytiin Ylen <a href="http://yle.fi/ohjelmat/2038366#lisatiedot">Susi-illassa</a>. Siellä keltatukkainen helsinkiläiskirjailija sanoi, että <i>"eiks sinne maalle vois tehdä jotain aitoi, et ne sudet pysyis sit poissa"</i>. Monelle keskustelun taso oli siinä sanottu. Kantalappilaisena löysin keskustelusta kuitenkin syvempiä sävyjä. Ja ymmärsin, että pitää olla aikamoiset velhot setvimässä susisolmua, jos se aiotaan saada oiottua.<br />
<br />
<a name='more'></a><br />
Sudessa on kyse paljosta muustakin kuin sudesta. Jos osasi kuunnella Susi-illassa maanviljelijää, poroisäntää ja salapyytäjää, pääsi paljosta perille. Heitä ei nimittäin susi pelottanut kuten Länsi-Suomen Tiltua. Heitä se ärsytti.<br />
<br />
Maanviljelijä, poroisäntä ja salapyytäjä sanoivat, että susiasiassa korostuu ihmisten turhautuminen siihen, että yhteiskunta ei vastaa heidän tarpeisiinsa. Herrojen päätöksellä on viety verokonttorit, sairaanhoitopalvelut ja tienhoito ja tuotu tilalle ekomaksut, kalliit katsastushinnat ja digitaaliset televisiolähetykset. Kun vielä levitetään koko maahan sudet, jotka vievät karjan ja vaarantavat elannon, se on liikaa.<br />
<br />
Sen päälle on jotain syvempää, jota en olisi ymmärtänyt ilman salapyytäjä <b>Kari Tikkusen</b> puheita.<br />
<blockquote class="tr_bq">
"Olen ite nähny, ko susi tappaa samaan läjään hirvilehmän, sen kaks vasaa ja vielä jäniksen."</blockquote>
Studioon koitti hiljaisuus. Tikkunen sanoi nähneensä jotain. Hänellä oli kokemus, jota kukaan ei voinut kiistää (vaikka mieli olisi tehnyt).<br />
<br />
Susikiista on enää ainoita asioita, jossa maaseutujen ihmiset voiva tuntea
olevansa voimissaan viranomaisten edessä. Maatalouden EU-kiemurat,
kuntien velvoitteet ja muu byrokratia on pannut heidät jo polvilleen. Maalla ja metsässä he ovat päteviä ja heillä on asiantuntemusta. Siitä he eivät halua luopua, sillä se on jotain, missä on vielä valtaa.<br />
<br />
<b>Hyvä kysymys! </b><br />
<br />
Näillä sanoin yhdyn mieluusti Lapin Kansan esittämään<a href="http://www.lapinkansa.fi/Mielipide/1194810484171/artikkeli/karhun+kevatjahdille+edelleen+perusteita.html"> kysymykseen</a>:<br />
<blockquote class="tr_bq">
"...mitä asiasta tuumii petopolitiikassaan täysin epäonnistunut Jyrki Kataisen (kok.) hallitus?" (29.4.2013).</blockquote>
<br />
<br />
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-17541526353883111022013-12-11T19:38:00.000+02:002013-12-11T19:38:28.965+02:00Anna minulle työ, minä kyllä teenKommunismia on helppo haukkua epärealistiseksi järjestelmäksi, mutta kovin realistinen ei ole tämä meidänkään systeemi.<br />
<br />
Meillä on hieno peruskoulu. Sen päälle on järjettömät odotukset siitä, millaista väkeä sieltä tulee.<br />
<blockquote class="tr_bq">
"Suomi rakennettiin apumiehillä, jotka paiskoivat rakennuksilla rankasti hommia, kävivät ehkä välillä lusimassa ja palsivat takaisin laastia tekemään. Nyt näille mihille ei ole enää tilaa eikö työtä: pitää olla vähintään alempi AMK-tutkinto, että pääsee mihinkään, suree Tammi-Moilainen." (<b>Lapin Kansa</b> 23.3.2013)</blockquote>
<br />
Tammi-Moilanen on Vanajan vankilan johtaja <b>Kaisa Tammi-Moilanen</b>. Hän on niin oikeassa. Koulunkäynnistä on tullut työnteon este.<br />
<br />
<b>Tee tästä nämä hommat</b><br />
<br />
Koulutus takaa useimmille mahdollisuuden hyvään ja tuottavaan työhön, mutta joillekin sopisi paremmin vain mennä töihin, jossa joku kertoo, mitä pitää tehdä. Vaikka koulu olisi kuinka hieno ja pätevä laitos, kaikista ei tule reippaita ja oma-aloitteisia.<br />
<br />
Tähän samaan asiaan on mukavasti tarttunut myös elokuvaohjaaja <b>Virpi Suutari</b>. Hänen <i>Hilton</i>-dokkarinsa kuvaa syrjäytyneitä itähelsinkiläisiä nuoria. <br />
<blockquote class="tr_bq">
On paljon nuoria, joille teoreettinen opetus ja koulunpenkillä hiljaa istuminen eivät luonnistu. (Me 4/2013)</blockquote>
Itse olin koulussa se harva, joka pystyi täyttämään
peruskoulumuotin. Luulenpa, että minunlaisen nuoren elämä näyttää
opettajasta kamalalta, mutta minkäs hän tekee; ysi tai kymppi on
annettava, kun arviointikriteerit niin sanovat. En toivo kenenkään nuoren enää kokevan, että on kunniakasta
ahtautua peruskoulumuottiin. <br />
<br />
<b>Monelle työ kelpaa</b><br />
<br />
Tänään minulla oli ilo nähdä työssään ihminen, joka tekee mielellään sitä työtä, mitä hänelle on annettu. Talossa asioivien tervehtiminen ei ole hänen ykkösjuttunsa eikä hän ehkä ole sosiaalisessa mielessä ole työnantajansa paras käyntikortti.<br />
<br />
Suulas poikani kävi kuitenkin mieheltä kyselemään työnteosta, ja mies selitti tähdellisenä, millainen urakka hänellä oli menossa. Siinä hän oli, työnantajan yksi parhaista käyntikorteista. Tuossa paikassa on annettu hänelle hyvä työ ja saatu hänestä hyvä työntekijä. Tuossa paikassa minä haluan asioida jatkossakin.<br />
<br />
Rovaniemellä sosiaaliturvan johtajan <b>Mirja Kankaan</b> lempiaihe (kollegojensa mukaan) on sosiaalinen työllistäminen, mikä tarkoittaa esimerkiksi toimeentulotuen saajien työllistämistä sosiaalisesti. Oulussa sellaista käsittääkseni tehdään.<br />
<br />
Paltamossa on ollut täystyöllisyyden kokeilu. Tulokset olivat hyviä, mutta ymmärtääkseni malli jätti vielä kehittämisen varaa. Vaikuttavaa oli, että monelle työ kelpasi. Yllättävä tulos taas oli, että kun työttömät pääsivät työterveyden piiriin, heiltä löytyi piileviä ja hoitamattomia sairauksia. Kansanterveys siis parani. Sallassa on ollut työttömien työllistäjänä Metlan tutkimusasema, joka aiotaan nyt lakkauttaa, kun TE-keskus lopetti työllistämistuet eikä Metlan budjetista sellaista varaa löydy.<br />
<br />
Ei tietenkään ole realistista ajatella, että kaikki toimeentulotuen saajat onnistuisivat työssään. Olen kuitenkin varma, että esimerkiksi Oulussa on ihmisiä, jotka ovat onnellisia siitä, että joku näyttää heille työn, jota he voivat tehdä.<br />
<br />
<b>Vanhan ajan oppeja</b><br />
<br />
Lopuksi vielä siteeraan Lapin Kansan mielipidepalstalle ahkerasti kirjoittavaa <b>Pentti Ruohosta</b>. Kirjoituksen aihe on Kemijoen rakentaminen ja otsikko "Oppia vanhan ajan nuorisotakuusta".<br />
<blockquote class="tr_bq">
"Silloin ei työntekoa estäneet ylityökiellot, pyhätyöt tai yötyökiellot. Työtä tehtiin, kun sitä oli tarjolla. --- Tärkeintä oli opetella työntekoa, sopeutua porukkaan ja kokea onnistumisen ahaa-elämyksiä." (LK 16.2.2013)</blockquote>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-86676166081790220642013-12-10T22:01:00.002+02:002013-12-10T22:01:35.171+02:00Voi voi, sanoi lehtimiesEn voi käsittää, miten tällainen uutinen voi olla olemassa:<i> <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012110216277518_uu.shtml" target="_blank">Susia pelästynyt hevonen pudotti koulutytön (Iltalehti).</a></i><br />
<i><br /></i>
Jos venäläinen kuvatoimisto hankkii kuvansa Titanic-elokuvasta, Iltalehti etsii uutisensa saduista, tällä kertaa Punahilkasta.<br />
<i><br /></i>
Paljon myöhemmin Iltalehti saikin tehdä uutisen siitä, että se oli tehnyt <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012110716300250_uu.shtml" target="_blank">virheellisen jutun</a>. "Hieman yli 10-vuotias" koulutyttö paljastui 26-vuotiaaksi naiseksi. Vähän muitakin asioita oli pielessä; sudet olivat koiria, joilla oli panta.<br />
<br />
<b>Uutistoimittaja äänessä </b><br />
<br />
Parhaat oppini uutistyöhön olen saanut STT:ssä. Kas, sehän onkin UUTIStoimisto. Ykkösohje on, että uutisen pitää olla luotettava. Sen sisältö pitää tarkistaa vähintään kahdesta lähteestä. Kiireellisessä uutisoinnissa on eri säännöt, sillä niissä lähteet tarkastetaan jälkikäteen.<br />
<br />
Tuo koulutyttö-susi-uutinen hävettää minua. Meitä on paljon toimittajia, jotka emme halua tuollaisia kirjoittaa. Valitettavasti jotkut haluavat suoltaa juttuja nopeasti, mutta vielä valitettavampaa on, että kaikkia toimittajia ei perehdytetä työhön kunnolla. Kaikissa toimituksissa ei ole edes mietitty sitä, mikä on uutinen tai millainen sen pitää olla.<br />
<br />
Parhaimmillaan uutistoimitus on niin varma osaamisestaan, että työn periaatteet ovat julkisia. Julkinen on myös <a href="http://stt.fi/content/ideasta-jutuksi" target="_blank">STT-Lehtikuvan tyylikirja</a>.<br />
<br />
<b>Peitset tanassa</b><br />
<br />
Jos et ole vielä kuullut Nazisin taistelusta, perehdy ihmeessä. Jos olet jo kuullut, olet varmasti naurusi jo hotkaissut. Nazisin taistelusta löytyy perustietoa <a href="http://storify.com/vehkoo/uutispaiva-11-10-2012" target="_blank">täältä</a>.<br />
<br />
Sehän oli MTV3:n käännösvirhe, jonka pohjalla oli natsit (engl. Nazis). Moni toimittaja katsoo käännösvirheen olleen lopultakin hauska, <a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kotiin+taistelukentilt%C3%A4/a1350273811447" target="_blank">inhimillinen kämmi</a>. Mutta on se myös hyvä esimerkki siitä, että uutistoimittajan rutiineihin kuuluu tarkistaa, ettei kirjoita täysiä pöljyyksiä. - Siis jos työnantaja ei ole vetänyt kuristuspankaa liian tiukille.<br />
<br />
Nazisin taistelu oli hauskaa, mutta varsin nolon uutiskämmin perässä saamme palata Iltalehteen. Viime tammikuun <a href="http://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2012011115064051_pd.shtml" target="_blank">uutisessa</a> sanottiin, että Perussuomalaisten <b>Matti Putkonen</b> luuli <b>Pekka Haavistoa</b> kokoomuslaiseksi.<br />
<br />
Häpeällistä ei ole se, että toimittaja mokasi ("niitähän sattuu"), vaan se, että moka paljastaa toimittajan asenteen. Jos perussuomalaisen puheessa kuulostaa olevan virhe, niin SEHÄN ON VIRHE. Linkittämässäni uutisessa oikaisu on kirjoitettu alkuperäiseen juttupohjaan, joten näyttää siltä, että se on julkaistu samana päivänä. Oikeasti oikaisu tuli usean päivän, muistaakseni jopa viikon viiveellä.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-74531515262830362452013-12-09T10:59:00.000+02:002013-12-09T10:59:48.880+02:00Onkohan Kemijärvi maaseutua vai kaupunkia<!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:View>Normal</w:View>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves/>
<w:TrackFormatting/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:DoNotPromoteQF/>
<w:LidThemeOther>FI</w:LidThemeOther>
<w:LidThemeAsian>X-NONE</w:LidThemeAsian>
<w:LidThemeComplexScript>X-NONE</w:LidThemeComplexScript>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:SnapToGridInCell/>
<w:WrapTextWithPunct/>
<w:UseAsianBreakRules/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:SplitPgBreakAndParaMark/>
<w:DontVertAlignCellWithSp/>
<w:DontBreakConstrainedForcedTables/>
<w:DontVertAlignInTxbx/>
<w:Word11KerningPairs/>
<w:CachedColBalance/>
</w:Compatibility>
<w:DoNotOptimizeForBrowser/>
<m:mathPr>
<m:mathFont m:val="Cambria Math"/>
<m:brkBin m:val="before"/>
<m:brkBinSub m:val="--"/>
<m:smallFrac m:val="off"/>
<m:dispDef/>
<m:lMargin m:val="0"/>
<m:rMargin m:val="0"/>
<m:defJc m:val="centerGroup"/>
<m:wrapIndent m:val="1440"/>
<m:intLim m:val="subSup"/>
<m:naryLim m:val="undOvr"/>
</m:mathPr></w:WordDocument>
</xml><![endif]-->
<div class="MsoPlainText">
Kemijärveläinen <b>Kari Väänänen</b> pääsi linnanjuhlissa
otsikoihin, kun sanoi ymmärtävänsä vähän mielenosoittajiakin. Tosin Väänänenhän
ei kommentoidessaan tiennyt, mitä kaikkea Tampere-talon ulkopuolella
tapahtuikaan.</div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Väänänen kuvaili juhlamieltä siihen malliin, että onhan se kiva päästä matkustamaan kaupunkiin. Puhui varmaan kaikkien mettäperäläisten puolesta.</div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Väänänen on muuten kerran valittu <a href="http://www.kylatoiminta.fi/fi/maaseutuplus/body0=4698">Vuoden maaseutukasvoksi</a>.
Se on Suomen Kylätoiminnan kunniamaininta.</div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Siinäpä hyvä vinkkeli siihen, että Kemijärvi on kaupunki,
mutta muun Suomen mielestä kaupungin tunnetuin asukas asuu maalla.</div>
<br />
<br /><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" DefUnhideWhenUsed="true"
DefSemiHidden="true" DefQFormat="false" DefPriority="99"
LatentStyleCount="267">
<w:LsdException Locked="false" Priority="0" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Normal"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="heading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 9"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 9"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="35" QFormat="true" Name="caption"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="10" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Title"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" Name="Default Paragraph Font"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="11" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtitle"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="22" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Strong"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="20" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="59" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Table Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" UnhideWhenUsed="false" Name="Placeholder Text"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="No Spacing"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" UnhideWhenUsed="false" Name="Revision"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="34" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="List Paragraph"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="29" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="30" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="19" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtle Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="21" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="31" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtle Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="32" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="33" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Book Title"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="37" Name="Bibliography"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" QFormat="true" Name="TOC Heading"/>
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-qformat:yes;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri","sans-serif";
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-font-family:"Times New Roman";
mso-fareast-theme-font:minor-fareast;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;}
</style>
<![endif]-->Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-38630603409685820802013-10-28T14:22:00.001+02:002013-12-10T18:24:47.115+02:00En ole vielä eronnut kirkostaInarin seurakunnassa on eestaasvaiheiden jälkeen lakkautettu tunturipapin virka. Niinhän sitä saatetaan tehdä, jos katsotaan, että vähemmilläkin papeilla pärjätään. Paha vain, että virassa oli mitä tykätyin pappi.<br />
<br />
Eipä ole vaikea arvata, mitä moni seurakuntalainen on tehnyt monivuotisen viranlakkauttamisprosessin aikana. En ole kuullut, mitä mieltä itse pappi on ollut kirkostaeroamisista. Tuskin tykkää. <br />
<br />
Moni ei ymmärrä, miten pelottavalla tiellä tässä ollaan.<br />
<br />
<a name='more'></a><br /><br />
Meidän peruskoulussamme on jo pitkään kasvanut sukupolvia, jotka ovat hyvin tietoisia yksilönvapaudestaan. Minähän näytän, jos jokin asia ei miellytä!<br />
<br />
<br />
Ei ole sattumaa, että nykyisin puhutaan paljon viharikoksista. Johan meille on opetettu, että tunteisiin on oikeus ja että niitä pitää näyttää. (Niiden lisäksi meillä on muuten jo vanhastaan paljon vihastumisrikoksia. Ne ovat niitä, että kun kovasti ottaa pannuun, saattaa vaikka tappaa toisen.)<br />
<br />
Meidän raukkojen pitäisi oppia tarkoin se, että me saamme hyvää rakentamalla sitä emmekä eroamalla kirkosta silloin, kun joku asia seurakunnassa ei mene oman mielen mukaan.<br />
<br />
Luulen vieläpä, että hädän ja surun hetkellä kirkon palvelut kelpaavat edelleen monelle. Minulle ne kelpaavat vaikka joka päivä.<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-88207188590372981052013-09-26T12:27:00.000+03:002013-09-26T12:27:20.767+03:00Saatanpa ostaa pullotettua vettäkinKun olin nuori, lopetin karkinsyönnin. Reissasin paljon, ja etsin kaupasta usein kelpoa välipalaa. Tarjontaa oli aika vähän. Ostin joulukiisseelliin tarkoitettuja kuivattuja sekahedelmiä ja vauvan soseita. Etelä-Suomen luomukaupat olivat melkoisia paratiiseja, kun niistä sai ostaa mitä erilaisempia kuivahedelmiä, niinkin herkullisia kuin kuivattuja banaaneja ja ananaksia.<br />
<br />
Mietin, että vielä tulee toinenkin aika, ja niin tuli. Parrot's tuli pähkinöineen marketeihin ja meijerit alkoivat tehdä smoothieta. Vauvanvellejäkin saa ostaa aikuisena, kauramaitona.<br />
<br />
Vedelläkin tulevaisuus. <a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/426974/Maaseudun+Tulevaisuus+Suomalaiset+juovat+26+miljoonaa+litraa+ulkolaista+pullovetta">Uutisen</a> mukaan suomalaiset juovat kymmeniä miljoonia litroja vettä vuodessa.<br />
<br />
Meidän omalla <i>Lapin Kansallamme</i> on joskus tapana vetää mutkat suoriksi näissä etelänmaan hömpötyksissä. Lehti tulkitsi pääkirjoituksessaan ulkomaisen pulloveden menekkiä niin, että "hanavesi ei kaikille kuitenkaan kelpaa".<br />
<br />
Ostan silloin tällöin pullovääettä ja olen iloinen, että sitä on nykyisin saatavilla. Uskon, ettei suuri kulutus selity vain sillä, ettei hanavesi kelpaa, vaan sillä, että ihmsiet ovat nykyisin enemmän liikkeellä. Minusta on ainakin mukavampi ostaa lapsille pullollinen vettä kuin pullollinen limsaa, jos jano yllättää. Viimeksi se yllätti joulupukin pajakylässä.<br />
<br />
<br />
Mietin, että onkohan Lapin Kansan pääkirjoittaja matkustellut kuinka paljon? Aseman vessastahan saa edelleen vettä, mutta se maksaa. Sehän ei tietenkään hetkauta heitä, joiden matkustelujuomana on olut.<br />
<br />
<br />
<br />
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-52619296497291445562013-08-30T11:14:00.002+03:002014-01-08T21:41:49.283+02:00Likinäköisyyden uhkaMinusta silmälasit eivät ole kovin kummoinen rajoite elämässä, mutta onnittelen silti heitä, jotka pärjäävät ilman.<br />
<br />
Jo Aslan vauva-aikana mietin lapsen näön kehitystä. Päättelin, että jatkuva lähelle katselu ohjaa silmien kehitystä. Ajattelin, että näön kehittymisen kannalta olisi hyväksi olla paljon ulkona.<br />
<br />
Uskoin teoriaani, mutta kovin syvälle en siihen paneutunut. Optikolta tosin kysäisin, että voisiko siinä olla perää. Hän totesi, että eipä noilla tunturien saamelaislla paljon likinäköongelmia ole ollut.<br />
<a name='more'></a><br />
<br />
Taloa ostaessani ajattelin, että harmillisesti mistään ikkunasta ei näe kovin kauas. Eikä kyllä näe pihaltakaan. Kaupat teimme silti.<br />
<br />
<b>Yksi syy lisää ruuturajoituksiin </b><br />
<br />
Jokin aika sitten uutisiin pompsahti brittiläisen silmäkirurgin <b>David Allambyn</b> <a href="http://www.tekniikkatalous.fi/ict/alypuhelimet+syyna++likinakoisyyden+ennustetaan+rajahtavan+20+vuodessa/a922444?service=mobile" target="_blank">tutkimus</a>, jonka mukaan likinäköisyyden ennakoivaan kasvavan. Syynä on kaikenlaisten ruutujen jatkuva tuijottelu.<br />
<br />
Klisee rillipäisistä nörteistä tai himolukijoista ei siis ole ihan tuulesta temmattu.<br />
<br />
Mitä tulee lasten kasvatukseen, silmänäkökulma tuo televisio- ja tietokonepelikeskustelun uuteen valoon. Yleensähän telkkari- ja tietokonerajoitukset perustellaan niin, että ne kasvattavat sosiaalisesti rajoittuneita sohvaperunoita.<br />
<br />
Nyt rajoituksille on yksi syy lisää.<br />
<br />
Sanoo äiti, joka kirjoittaa työkseen, silmälasit päässä.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-54460055554415901502013-08-30T11:09:00.000+03:002013-08-30T11:09:27.678+03:00Kaivoksissa ihmisiä kiinnostaa raha<b>Olli Seppälä</b> kirjoitti taannoin, muistaakseni viime keväänä, <i>Kotimaassa</i>, että Talvivaara pyrkii väkisin tämän ajan luonnonsuojelun symboliksi. Hän vertaa sitä Koijärveen.<br />
<br />
Minusta Talvivaara on pikemminkin tämän ajan elinkeinopolitiikan symboli. Se on luonnonsuojelupoliitikkojen häpeä siitä, että he uskovat nykyajan suomalaisen teollisuuden olevan vihreää. Pakkohan Vihreiden on sellaiseen uskoa, onhan se ollut hallituspuolue ja pitkään.<br />
<br />
Talvivaara on hyvä esimerkki siitä, miten ihmiset vaihtavat puolta omien etujensa mukaan. Kaivosalueen ihmisistä tulee luonnonsuojelijoiden ystäviä, kun asia koskettaa omaa omaisuutta tai hyvinvointia.<br />
<br />
<b>Ihmisten karu puoli </b><br />
<br />
Kolarissa tehdän kaivoksiin liittyvää yhteiskunnallista <a href="http://www.metla.fi/hanke/7451/">tutkimusta</a>. Hanketta johtaa Metla. Jo tutkimuksen alkuvaiheessa raportoitiin, että ihmisten pääasialliset huolet ovat taloudellisia: Miten minun kiinteistöni arvon käy?<br />
<br />
Jos kiinteistön arvo uhkaa laskea, sitä ei parane valitella ääneen. On parempi liittyä luonnonsuojelijoiden kylkeen; olla vähän hiljaa, mutta osoittaa tukensa heidän asialleen. Siinä sovelias kanava ilmaista tyytymättömyyttä.<br />
<br />
Ranualta kuulin vastikään sellaisen näkemyksen, että Suhangon kaivoksiin liittyvissä kansalaiskokouksissa on vahva hiljainen enemmistö. Itse en ole Suhanko-kokouksissa käynyt, mutta en helppo uskoa, että äänekkäin joukko ei ole aina enemmistö.<br />
<br />
Sivumennen sanoen minusta myös metsäkiistoissa on samaa tarinaa. Ympäristönsuojelujärjestöt ovat "joku joka on aina", ja sen puoleen voi sitten kääntyä omassa asiassa. Ympäristöjärjestöt puolestaan liittoutuvat asiakeskeisesti ihmisten kanssa riippumatta siitä, mitä arvoja ihmiset muutoin kannattavat. Se on toisaalta hienoa, vaikka siihen liittyykin oma pimeä puolensa.<br />
<br />
<b>Huomio vielä</b><br />
<br />
Olen entistä enemmän tullut siihen käsitykseen, että Etelä-Suomi ei oikein ymmärrä Lappia. Erityyisesti tämä näkyy Vihreissä. En sano, että he ovat Lappia vastaan, mutta he eivät ymmärrä
sitä, että täällä on oma kulttuurinsa, joka vaikuttaa ihmisten
mielipiteisiin ja tapoihin hoitaa asioita. Eteläläisen näkökulmasta on
ilmeisesti aina yhtä yllättävää, miten sivistyneet ihmiset voivat osoittautua junteiksi. Minäkin.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-14443753819680612482013-07-23T19:57:00.000+03:002013-07-23T19:57:10.856+03:00Uutisia alueiltaHesarinen entikäinen, Mikael Pentikäinen, <br />
lausui Iisalmen Sanomille, että alettais vaikka sille,<br />
että Yle ostais maakuntalehdiltä paikallisia uutisia.<br />
<br />
No joo. Mmm. Njaa, hmm, joo-o.<br />
<br />
Olen tehnyt kolmisen vuotta alueuutisia (silloin tällöin) ja huomannut, että kunnon alueellinen kattavuus saadaan vain alueella. Siitä sen tiedän, että kun omassa työvuorossani on hommia sekä idästä että pohjoisesta, on kauko-orientoituminen itään aina vaikeampaa. On, vaikka fyysisesti matkassa ei olisi suurta eroa, että soittelenko Enontekiölle vai Iisalmeen.<br />
<br />
Itä-Suomi ei vain ole mun juttu.<br />
<br />
Mutta Lappi on. Ja minulla on Lapista aivan tukuttain uutisaiheita ja näkökulmia, joista voisi tehdä hyvää journalismia.<br />
<br />
Media-alalla ei kuitenkaan ole hajuakaan siitä, miten hyvän tuotannon organisoisi järkeväksi liiketoiminnaksi. Sanon niin kuin Juha Sipilä eduskunnasta, että tällä menolla ei yrityselämässä pärjäisi. Journalismi on siinä mielessä vähän niin kuin eduskunta.<br />
<br />
Lapin Kansan ansioitunut Lapin-tietäjä, Petteri Holma pukee sen sanoiksi näin: <a href="http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2012/15/kolumnit/sata_sanaa/">Laaja maa</a>.<br />
<br />
Minusta ei ole mitään estettä sille, etteikö paikallis- ja aluetoimitukset voisi tuottaa hyviä ja kattavia uutisia. Työssä kuitenkin tarvitaan jämerää uutisohjausta ja koulutusta, jotta tuotanto on tasalaatuista. Ylen uutisia lukiessa huomaa, miten valtakunnan ja alueuutisten laatu voi olla hyvin erilaista. Niin ei tarvitse olla, mutta työ vaatii hyvää ja hyvää ja hyvää ohjausta.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-9306772062492487292013-05-11T12:53:00.002+03:002013-05-11T12:53:37.135+03:00Journalistien autotAutokuume, autokuume, <i>kesä</i>, autokuume, <i>autokuume</i>, autokuume, kesä.<br />
<br />
Lehdillä on monia aiheita, joista PITÄÄ kirjoittaa joka vuosi.<br />
<br />
Autokaupan tilannetta seurataan uutisissa niin kovin tarkoin. Senhän toki ymmärrän, sillä autokauppa on
varsin hyvä kertomaan siitä, koska ihmisillä on varaa polttaa rahaa ja
koska ei. Se on oikein hyvä mittari siitä, miten kansalla pyyhkii.<br />
<br />
Sitä en tajua, miksi autokaupan tilanteesta vedellään sellaisia johtopäätöksiä, että autokauppaa pitää jouduttaa, jos se on hidastunut. Minulle riittävä johtopäätös olisi, että kansantaloudella menee nyt vähän huonommin. Autokaupan vilkastuttaminen tuskin on lääke itse ongelmaan.<br />
<br />
<b>Uusien autojen perässä </b><br />
<br />
<a href="http://www.lapinkansa.fi/Mielipide/1194769444966/artikkeli/veromoka+iskee+omaan+nilkkaan.html" target="_blank">Veromoka iskee omaan nilkkaan</a>, kirjoittaa emeritustoimittaja <b>Jouko Kurppa</b> <i>Lapin Kansassa</i>. Kurpan mukaan poliitikot ovat hölmöjä, kun eivät tue autokannan uudistamista.<br />
<br />
Journalistit kuuluttavat usein oman ammattinsa hienoutta, kriittistä suhtautumista. Sitä voisi soveltaa pyrkimyksiin nuorentaa maan autokantaa.<br />
<br />
Hieman ovat harvinaisia perusteelliset jutut siitä, pitäisikö autokantaa uudistaa vai ei. Hyvät esimerkit kuitenkin löytyvät esimerkiksi <a href="http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2144" target="_blank">Kuningaskuluttajalta</a> tai <a href="http://www.tiede.fi/artikkeli/822/onko_uusi_auto_ekoteko_">Tiede.fi</a>:ltä. Molemmat jutut ovat niinkin uusia kuin vuodelta 2008.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-23821393340824767182013-05-03T13:53:00.002+03:002013-05-03T13:53:42.963+03:00Toinen potkupyöräilijämmeKerron vähän poikien pyöräilystä, kun siitä niin paljon kysellään.<br />
<br />
<b>Junna</b> aloitti potkupyöräilyn 1 v 8 kk iässä. Sitä ennen hän oli parin kuukauden ajan harjoitellut pyörän käyttöä sisällä. Ajelu oli sellaista, että hän lähinnä käveli pyörä jalkojensa välissä. Hän oli niin innoissaan, että ajeli ensimmäisenä päivänä varmaan puoli kilometriä.<br />
<br />
Parin päivän harjoittelun jälkeen hän oppi istumaan satulassa, ja kuukauden kuluttua hän osallistui ensimmäiseen pyöräkilpailuunsa. Poika jaksoi ajaa koko 4-vuotiaden radan.<br />
<br />
Kesän hän ajeli oman tahtiinsa, ja muuten taidot olivat karttuneet, mutta käsijarrun käyttö ei aivan sujunut vielä syksylläkään. Hänen piti oikein keskittyä puristamaan kahvaa, jotta jarrutus onnistuu. Keskittyminen ei taas onnistu hurjassa alamäessä, joten eipä häntä ole hurjiin mäkiin päästettykään enää.<br />
<br />
<b>Apurattaitta</b><br />
<br />
Kahden oman lapsen ja lukuisten kavereiden lasten myötä uskallan arvioida potkupyöräilyä vähän laajemminkin.<br />
<br />
Meitä on useampia kaveriperheitä, joissa pyöräily on aloitettu <i>Islabikes</i>-potkupyörällä 1 - 3-vuotiaina. Toistaiseksi kukaan lapsista ei ole tarvinnut lainkaan apurattaita. Monet ovat hankkineet Islabikesin seuraavaksikin pyöräksi, joko 14- tai 16-tuumaisen.<br />
<br />
Mies, tuo liikunnan lehtori, on tutkaillut paljon lasten liikuntataitojen oppimista. Hänen mielestään apurattaat eivät edistä pyörällä ajamisen oppimista, vaan päinvastoin hidastavat sitä.<br />
<br />
Apurattain tuettu pyörä tönöttää pystyssä, kun taas muuten pyörät ja ajajat ovat vinossa aina johonkin suuntaan. Polkupyöräähän ei oikeasti käännetä niinkään ohjaustankoa kääntämällä, vaan kallistamalla. Samalla tavoin lapsen ajoasento kehittyy pystyyn, mitä voi olla sitten työläs muuttaa, kun olisi aika oppia pois apurattaista.<br />
<br />
Apurataspyörän ja potkupyörän käyttökin on erilaista. Potkupyörällä lapsi voi kaarrella ja ajaa epätasaisessa maastossa, kun taas apurataspyörällä ajellaan lähinnä suoraa tietä. Päinvastaisesti taas apurataspyörän voi ajatella turvallisemmaksi liikenteessä, kun sillä ei voi pieni päästellä niin mahdottomasti.<br />
<br />
Islabikesin Rothania ei ole kuulemani mukaan saanut tilattua Suomeen enää aikoihin. Kaikille kyselijöille olen suositellut sen sijaan <i>Pukya</i>. Sitä eivät meidän lapset ole kokeilleet, mutta se on näkemistäni potkupyörämalleista ainoa, jonka ominaisuudet ovat Rothanin tasoa.<br />
<br />
<b>Kun apurattaat pitäisi saada pois</b><br />
<br />
<br />
Pyöräilyä voi harjoitella myös niin, että tekee tavallisesta pyörästä potkupyörän ruuvaamalla polkimet irti ja laskemalla penkin alas. Meillä ei ole siitä kokemusta, mutta fillaristien nettikeskusteluissa konsti on havaittu hyvin tehokkaaksi, jos apurattaitta ajo ei ole muuten alkanut luonnistua.<br />
<br />
Oma havaintoni tosin on, että jos lapsi on jo tottunut istumaan pystyssä pysyvän pyörän päällä, hän voi kokea pystyssäpysymättömän menopelin pelottavana. Tämä voi näkyä jo ihan pienillä, yksi- ja kaksivuotiailla, jos he ovat tottuneet potkumopoon, polkutraktoriin tai muuhun vastaavaan. Silloin kannattaa muistaa kaiken liikunnanoppimisen perusjuttu eli "tutustutaan välineeseen" -vaihe. Siihen kannattaa lapselle antaa rauha.<br />
<br />
Myös temppurata tai maastoajo voi olla lapsesta kiehtovaa. Niitä voi tuunatulla potkupyörällä viilettää.<br />
Unknownnoreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1940578749933336200.post-44828072477548202502013-05-02T22:10:00.000+03:002013-05-02T22:10:09.629+03:00Taidetta arkeenTällä kertaa valitsen lainaukseksi pätkän lauluvalmentaja, musiikin tohtori <b>Ava Nummisen</b> haastattelusta (Iiris 1/2012):<br />
<blockquote class="tr_bq">
"...emme tarvitse niinkään ammattitaiteilijoiden valtavia joukkoja kuin lisää taidetta ammatteihin."</blockquote>
Minulla kulttuuripuolen ymmärrys on jäänyt vähän varjoon. Kuulun niihin, joiden mielestä valtion rahoja ei juuri tarvitse käyttää siihen, että joku saisi vain toteuttaa itseään.<br />
<br />
En ymmärrä taideteosta, jossa voi tyhjässä huoneessa kuunnella vanhasta puhelinluurista erilaisia kohinoita.<br />
<br />
En tosin kannata Perussuomalaisten vaaliohjelmassa ollutta, yllyttävää taidepoliittista linjausta, jossa arvostetaan kansallisromantiikkaa ainoana oikeana taidemuotona. Kas, kun vaaliohjelmassa ei lukenut, että kymmenen käskyn kansakouluaikainen sanamuoto on ainoa oikea.<br />
<br />
<b>Sekaharrastusta</b><br />
<br />Taiteen ja koko kulttuurikirjon merkitystä pitäisi yhä kasvattaa. Läänintaiteilijajärjestelmässä on vanhastaan ollut perinne, että läänintaiteilijat tuovat pistemäisesti taidetta erilaisille kohderyhmille ja erilaisiin ympäristöihin. Siitä pitäisi vielä päästä pidempi askel siihen, että taidetta ja sen tekemistä olisi vähän kaikkialla.<br />
<br />
Otetaan vaikka esimerkkinä meille ajankohtaiset pikku lasten harrastukset. Toivon, että lapsen ei tarvitsisi lähteä erityiseen sanataide- tai satuseikkailuryhmään, vaan hän voisi käydä mieleisissään jalkapalloharjoituksissa, joissa sadut ja seikkailut olisivat osa tekemistä. Sitä onkin mahdollista kokeilla ensi kesänä, kun mies on lupautunut nappuloiden jalkapallovalmentajaksi. Hän oli myöntyväinen sanataideideoilleni.<br />
<br />
<b>Lapsilla on, miksei vanhuksillakin</b><br />
<br />
Toivoisin myös, että työelämässä taidetta olisi koko ajan. Meillä tehtiin yläasteaikana koulun laajennusta. Siellä ihmettelimme, mistä kuului hoilotusta. Se oli raksamies, joka työnsä iloksi lauleskeli. Uskonpa, että <b>Martti</b> loi aika paljon hyvää mieltä ympäristöönsä.<br />
<br />
Päiväkodeissa taide on läsnä koko ajan. Voisihan sellaista olla muuallakin siellä, missä ihmisistä pidetään huolta. Oli aivan ihanaa, kun taannoin kuuntelin, miten Afrikasta (maata en muista) lähtöisin oleva hoitaja lauleskeli talutellessaan muoreja lappilaisen terveyskeskuksen käytävällä. Kyllä sairaalassa voisi potilaille laulaa tai vaikkapa puhua riimitellen.<br />
<br />
Hyvä esimerkki moninaisesta taiteesta on myös kirkko. Siellä kaiketikin ensisijainen homma on kokoontua yhteen Jumalan nimissä. Samalla kuitenkin kuvataide ja musiikki ovat kuitenkin vahvasti läsnä. Ilman niitä jumalanpalvelus olisi maallisille aisteillemme aika köyhä kokemus.Unknownnoreply@blogger.com0