Unelmatyö on nuoren utopistinen harha. Valtaosa nuorista ei saa sellaista työtä kuin haluaisi.Minä olen ollut työntekijänä vähän kuin kala, joka osaksi ponnistelee itse ja osaksi ajautuu paikasta toiseen. Se on ollut minusta aivan kelvollista urakehitystä.
- Aku Aarva, STTK-opiskelijoiden puheenjohtaja.
Suomalainen koulujärjestelmä on minusta ihan hyvä, mutta jotkut opiskelijat tarvitsisivat vähän asennerukkausta. Unelmaopiskelupaikan saaminen on turhan helppoa siihen nähden, että unelmatyöpaikka pitää usein tehdä itse.
Valtaosa valmistuneista varmasti hyväksyy asian siinä vaiheessa, kun siirtyy Kelan tukipäätösten vastaanottajasta palkkakuittien saajaksi. Osalle se on vaikeampaa. He pysyvät työttöminä, kunnes saavat ammattiaan vastaavaa työtä.
Koulusta toiseen ajelehtijat
Tunnen monia, jotka ovat sitkeästi yrittäneet työllistyä omalla alalleen, mutta päätyneet sitten opiskelemaan toisen ammatin. Onneksi uudelleenopiskelu on mahdollista. Käsittääkseni se on nykyisin melkoa helppoakin.
Peruskoulun tai lukion jälkeen opiskelupaikkaoppaita selataan niin kuin opo neuvoo. Pitää etsiä omia vahvuuksia ja miettiä, missä viihtyy. Peruskoulun jälkeen sen kuuluukin olla niin, sillä 16 - 18-vuotiaan on hyvä saada tutkiskella itseään. Ammattikoulun käymisen jälkeen ei tarvitse olla valmis, mutta omista valmiuksistaan olisi hyvä tietää.
Uudelleenopiskelijoista pitäisi pitää huolta. Aivan loputtomasti en halua veronmaksajana olla kustantamassa koulusta toiseen ajelehtimista. Jos päätyy kerta toisensa jälkeen opiskelemaan uutta alaa, vika ei ehkä ole enää kouluissa tai opinto-ohjelmissa.
Ajelehtijoiden joukossa voisi kulkea "etsivän yhteiskuntatyön" työntekijä - samoin kuin nykyään on etsivää nuorisotyötä. Hyvää opintojen ohjausta pitäisi olla tarjolla aina yliopistoja myöten, ja opinto-ohjaajilla pitäisi olla ohjeet siihen, mitä tehdä uudelleenjauudelleenopiskelijoiden kanssa.
