Meillä ei ole karkkipäivää

Mies lähti käyttämään lapsia hammaslääkärissä. Ohjeistin, että jos hammashoitaja kysyy, onko meillä karkkipäivä, muista vastata kuuluvalla äänellä, että
"Ei ole, koska meillä syödään karkkia vaikka joka päivä."
En nimittäin ole keksinyt vielä yhtään syytä, miksi meidän kannattaisi viettää karkkipäivää.

1. En halua sitoutua siihen, että minun pitäisi joka viikko ostaa tietyksi päiväksi karkkia. Nyt kun voi mennä montakin viikkoa, ettei kukaan syö tai edes kysy karkkia.

2. Haluan, että lapseni saa osallistua mukavaan hetkeen, jos isomummo, kummitäti, naapurin Aili tai kaupan Tatjana haluaa tarjota makeismaistiasia keskiviikkona, vaikka karkkipäivä olisikin lauantai. Haluan opettaa lapsilleni käytöstapoja.

Tutkija lupaa, että susisolmun voi ratkaista - JEE!

Aiemmassa susiaiheisessa kirjoituksessa epäilin, että susikonfliktin ratkaisijoilla on tekemätön paikka.

Tutkija Mari Pohja-Mykrän mukaan olen kuitenkin väärässä. Väitöstutkimuksensa äärellä Pohja-Mykrä toteaa, että eripuran äärellä ei pidä nostaa käsiä pystyyn.

Pohja-Mykrän tutkimus vahvistaa sen, mitä eteläiset luonnonsuojelijat eivät ymmärrä: Susien salakaadossa ei ole kyse siitä, että salakaataja vihaisi tai pelkäisi susia. Taustalla on syvä epäluottamus.

Pitääkö uutisen aina olla ensisijaisesti yleistajuinen?

"Journalisti kokee tekevänsä jutun laajalle lukijakunnalle sopivan. Professori kokee, että keittiöapulainen tekee hänen tuliaisiksi tuomastaan peuran sisäpaistista lasten lihapulla-annoksen ja jättää sen maustamatta."

Taidatkos sen paremmin sanoa. Hyvä hyvä, Janne Saarikivi!

Itse olen joskus toimitussihteerin kanssa tingannut siitä, voisiko uutisia tehdä myös asiantuntijoille ja poliitikoille eikä vain kirjoittaa niitä niin, että "pieksämäkeläiset eläkeläiset voivat nukkua rauhassa". <  Tuokin ilmaus on Janne Saarikiven; ilmeisesti hän koki tarvetta keksiä jotain freesimpää klassisen pihtiputaan mummon tilalle. No, pihtipudas ja pieksämäki rimmaavatki nätisti.

Minusta tavallisten uutisten pitää olla yleistajuisia ja kaikille keskiverroille ymmärrettäviä, mutta ne voivat olla sitä vaikka tarjoaisivat jotain asiantuntijoillekin. Sitä paitsi minusta eri alojen ammattilaiset ja asiantuntijat ovat potentiaalisia uutispalvelun maksavia asiakkaita, koska he a) ovat sivistyneistöä, jotka haluavat lukea lehtiä ja b) luultavasti tarvitsevat uutisia työssään.

Ilmainen sisältö on lehtitalon näyteikkuna

Suomalainen lehdistö on nyt päättänyt. Se on päättänyt, että enää ei jaeta ilmaiseksi. Ilmaisjakeluun alkaminen oli virhe, ja se virhe perutaan nyt.

Vakaa - mutta minusta ei täysin uskottavasti lausuttu - uhkaus on, että vuoden lopussa maksumuureja on liki joka puolella.

"Ansainnan kannalta medialle ongelma on maksuton sisältö."

Mediatutkija Arto Suninen perkasi noin median tilaa ja tulevaisuudennäkymiä reilun vuosi sitten ( Journalisti 14/2013).

Suomalaisen median tilahan on se, että se on viimeinkin joutunut muutosmyllyyn. Vanha tuote eli painettu sanomalehti oli ylivertainen mainoskanava ja se kannatti mediayhtiöissä liian hyvin liian pitkään.

Kun lehti toi rahaa, verkkosivuja pidettiin mukavana nykyaikaisena lisänä eikä niiden kannattavuudesta ei tarvinnut kantaa huolta.

---