tiistai 2. marraskuuta 2010

Imetysohjauksen ihmettelyä (toisen kerran)

Huoneessa numero 13 ensimmäisen lapsensa saanut äiti kaipaa opastusta imettämiseen. Raili neuvoo ystävällisesti ja antaa käytännön vinkkeä oikeasta asennosta, hakee kohta Lasten huoneesta imetystyynyn ja katoaa äidin kanssa suljetun oven taakse. Uusi ja herkkä tilane on yksityinen ja vaatii rauhaa. (Super 1/2010)
Katkelman perusteella olisi varmasti mukava synnyttää Vammalan aluesairaalassa ja olla Railin ynnä muiden hoivattavana.

Toivon kovasti, että Lapin keskussairaalassakin panostettaisiin imetysohjaukseen. Mainitsin siitä myös palautteessa, jonka annoin sairaalasta kotiutuessani. Nyt, Super-lehden artikkelin lukemisen jälkeen, mietin, annetaanko Lapin Keskussairaalassa varsinaista imetysohjausta lainkaan.

LKS:ssa imetykseen suhtautuminen on minusta positiivista, ja vilpittömästi henkilökunta haluaa auttaa. Ohjaus ei kuitenkaan vaikuta organisoidulta. Äidin pitää osata kysyä apua ja neuvojana on usein omahoitaja; siis kätilö tai lastenhoitaja. Lisäksi lapsille annetaan osastolla melko paljon korviketta.

Yksinkertaisia asioita

Suomessa voi saada niin erilaista hoitoa sen mukaan, missä asuu. Kahden eri synnyttäineiden osaston esittely puhukoon puolestaan:
Lapin Keskussairaan osasto 6B
Vammalan aluesairaalan synnyttäneiden osasto
Vammalassa en ole käynyt, mutta ainakin osasto 6B:n esittely on minusta aika edustava. Siis todenmukainen.

Aslan syntymän jälkeen pyysin aluksi hoitajan paikalle, aina kun aloin imettää. Hoitaja tuli, seisoi ystävällisesti vieressä ja odotti minun kertovan, millaista apua tarvitsen.

Naapuripedillä oli toinen nuori ensisynnyttäjä. Ensimmäisenä päivänä hän odotti vauvaa rinnalle koko aamun - ei hän edes tiennyt, missä vauva oli. Myöhään aamupäivällä hoitaja toi vauvan ja pahoitteli, ettei ollut ehtinyt tulla aiemmin. Jossain vaiheessa äidille annettiin avuksi rintakumi. Hän tietysti käytti sitä. Vasta viimeisenä päivänä joku hoitajista sanoi, että kannattaisi jo opetella imettämään ilman sitä. Muutama viikko myöhemmin äiti kertoi lopettaneensa imetyksen, koska se aiheutti stressiä. Mitä hän, ensisynnyttäjä, olisikaan osannut tehdä toisin?

Tänäkin kesänä olin ensisynnyttäjän huonetoveri. Henkilökunta kannusti ja rohkaisi imettämään ja ohjasi hienotunteisesti, mutta ohjauksen lähtökohdat olivat kummalliset. Homman lähtökohta oli kellonaika. Muu ohjaus oli teknistä. Samanlaista ohjausta sain itse aikanani Aslan kanssa.

Tuore äiti kysyi vinkkejä vierustovereiltaan, kahdelta toiskertalaiselta. Kerroin sen, mitä olin itse oppinut Aslan syntymän jälkeen: Vauva osoittaa nälkää hamuamalla nyrkkejä ja imetysote löytyy parhaiden, kun odottaa, että vauva avaa suunsa oikein suureksi. Oma vauvani oli vanhempi kuin hänen pikkuisensa, ja olin jo ehtinyt kokea, että malttaminen ja odottaminen kannattaa. Seuraavana päivänä hän kiitti hyvästä ja toimivasta vihjeestä.

2 kommenttia:

  1. Mulla on muuten takana synnytys hyvämaineisessa Vammalassa ja kaksi sen jälkeen täällä LKS:ssä. Vammala oli pieni ja kodikas, henkilökuntaa oli todella paljon paikalla illallakin ja synnytyksen jälkeen käytiin esikoista synnyttäneen luonaa vähän väliä varmistamassa oliko kaikki hyvin. Kaikenkaikkiaan synnyttäjä tunsi olevansa haluttu siellä.
    LKS suhtautui toisin, tai ainakin osa henkilökunnasta. Osa oli oikein mukavia ja osa taas sitä lajia jotka saisivat mennä jonnekin muualle töihin kuin sellaiseen ammattiin , jossa pitää olla jonkin verran empatiaa ja kykyä ymmärtää ihmistä. Juuri synnyttänyt kun kuitenkin on erittäin herkkä ja vaatii omanlaistansa tukea. Ei LKS siis mikään huono paikka synnyttää ole, mutta ehkä se henkilökohtaiselle tasolle tuleminen jää rankasti jälkeen koska synnyttäjiä on nykyisin tosi paljon! Tulee vain niin laitosmainen meininki :s

    VastaaPoista
  2. Niin, LKS on varmaan teknisesti arveltuna neutraali ja hyvä paikka synnyttää, mutta vauvalähtöisyys puuttuu. Osalla henkilökunnasta on minusta myös eläytymiskyky aika huono - tuossa työssä pitäisi nimittäin aina muistaa se, että synnytys on ainutlaatuinen hetki.

    Molemmilla kerroilla suurin osa henkilökunnasta oli tavallisen mukavaa. Tapasin myös muutamia mielestäni sopimattomasti käyttäytyviä ammattilaisia. Valitettavasti yksikään ei ollut sellainen erityisen lämmin ja vauvalähtöinen työntekijä - muutama tosin kommenteillaan viittasi hieman siihen suuntaan, että toisenlaiset opit voisivat tulla tännekin.

    VastaaPoista

Lukijat