Kotisynnytyksestä

Piritta Hagmanin haastattelu syksyn Kaksplussassa on virkistävää luettavaa. Hagman kertoo synnytyskokemuksistaan. Tapahtumia ei kerrata minuutti minuutilta, vaan jutussa käsitellään synnytysasennetta. Hagmanin esikoinen syntyi amerikkalaisessa Birthing Centerissä ja toinen lapsi kotona.

Repliikit voisivat olla omiani, mutta en ole synnyttänyt kotona, en edes "lempeässä Birthing Centerissä". Hagmaninkin oli menossa sairaalaan synnyttämään, mutta tuttavan antama synnytystietopaketti sai innostumaan kotisynnytyksestä.

Selitä, selitä, selitä - taas ja taas

Häiriötön ympäristö vaikuttaa paljon synnytyksen kulkuun. Junnan syntyessä halusin lähteä sairaalaan jo alkuvaiheessa. En halunnut kokea isoa muutosta - sairaalaan tulo, vaatteiden vaihto, tutkimukset, kysymyksiin vastailu - sitten, kun kivut olisivat kovat. Uskoin, että tälläkin kertaa rentoutuisin hyvin synnytyssalissa. Rovaniemellähän synnytyssaliin pääsee yleensä heti.

Koti olisi ollut minullekin varamsti hyvä ympäristö synnyttää, jos olisin valmistautunut siihen. Valmistautumiseen tarvitsisin kuitenkin tukea. Jos Suomessa olisi edes jonkinlainen kotisynnytystraditio, olisin harkinnut asiaa.

Suomessahan saa synnyttää kotona. Tai totta kai saisi muutenkin synnyttää missä lystää, mutta kotisynnytyksestä ei esimerkiksi seuraa mitään "rangaistusta", esimerkiksi tukien menetystä tai vakuutusmaksujen nousua. Raskas seuraamus on kuitenkin jo se, että valintaa pitäisi perustella, tiukastikin, jatkuvasti ja kaikkialle.

Oma paras paikka

Tämänhetkisten tietojeni mukaan kotisynnytys ei olisi sen riskialttiimpi kuin sairaalasynnytys, jos ei ole riskisynnyttäjä. Toki synnytykseen pitäisi valmistautua hyvin ja tukihenkilöiden pitäisi osata tukea vauvan syntymää fyysisesti ja henkisesti.

Osuvinta Hagmanin haastattelussa ovat juuri riskeihin liittyvät kommentit:

Lähdin ajatuksesta, että synnytys on pääasiassa turvallinen tapahtuma. Todennäköisyys sille, että matalan riskin synnytyksessä joku menee vikaan, on erittäin pieni. - Näen asian niin, että elämä itsessäänkään ei ole koskaan täysin turvallista.

Naulan kantaan. Lisäksi olen miettinyt sitä, että sairaala-koti-asetelmasta voidaan kyllä laskea eri tilanteiden hoitomahdollisuuksia ja niihin liittyviä riskejä. Hankalampi on osoittaa, että ongelmia jäisi ilmaantumatta, jos synnyttäjä olisi hyvin valmentautunut ja jos hän kokisi ympäristön rentouttavaksi ja turvalliseksi.

Olen valmistautunut molempiin synnytyksiin, mutta sairaalassa on väkisinkin pieni varautuneisuus läsnä siksi, että ei tunne henkilökuntaa ja tiloja. Ihmisiin, aikaan ja paikkaan liittyvät ajatukset vievät energiaa keskittymisestä. - Siksihän jooga onkin huippujuttu, koska siellä harjoitellaan ajan ja paikan unohtamista hetkellisesti.

Näihin ajatuksiin viitataan Hagmanin haastattelussakin:

Jotta kotisynnytys olisi hyvä kokemus, koti on tunnettava turvallisimmaksi ja parhaaksi paikaksi synnyttää. Piritta uskoo, että kaikkien pitäisi valita juuri se paikka, missä kokee olonsa voimakkaimmaksi ja turvallisimmaksi.