sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Vaihe 3: Lisää öisiä rauhoittelukeinoja


Pelkkää imetystä
(melkein)

Asla rauhoittui yöllä useinmiten imetykseen. Joskus avuksi riitti tutti tai syli. Olin aika kärsimätön, ja halusin miehen mukaan öisiin valvomisiin pian. Siksi aloimme päiväunien pidentämisen ja iltanukutuskehitystyön rinnalla rauhoitella Aslaa öisin muutenkin kuin rinnalle.

Jälkiviisaana mietin, että olisi kannattanut odottaa rauhassa iltanukutusten vakiintumista. Ideahan oli se, että lopulta Asla rauhoittuisi vähemmin ja vähemmin toimenpitein illalla, ja sitten myös vähemmin ja vähemmin toimenpitein öisin. Olisi ollut lempeämpää, että olisimme harjoitelleet vain iltanukahtamista. Ensimmäiseen yöheräämiseen olisi sitten reagoitu samoin rauhoittelukeinoin kuin iltanukutuksessa. Jos vauva ei olisi niihin rauhoittunut, olisi rauhoitteluapuna ollut imetys tai sylissä kanniskelu tai mikä tahansa.

Kahden viikon tehojakso

Otimme kahden viikon koejakson. Ensimmäiset illat menivät siihen, että kokeilimme, saisimmeko Aslaa rauhoittumaan muuten kuin imetykseen. Lopulta hän alkoi rauhoittua siihen, että häntä pidetään sylissä jumppapallon päällä kevyesti pomppien. Hän rauhoittui, nukahti, nukkui ja heräsi. Nukutusteho ei ollut yhtä voimakas kuin imetyksessä. Selvästi vaikutti tottumiskysymykseltä. Niinpä oman jaksamisen vuoksi otin käyttöön säännön, että aina neljän tunnin jälkeen imetän, ettei tarvitse koko yötä valvoa.

Periaatteessa idea oli Pantleyn oppien mukainen. Hän kannustaa etsimään vaihtoehtoisia nukutuskeinoja ja nukuttamaan vauvaa eri tavoin. Meillä tulosta syntyi. Kolmen yön jälkeen heräämisiä oli jo vähemmän, ja Asla rauhoittui keskimäärin nopeammin kuin aikaisemmin.

Lopputulos ja kriittinen arviointi

Nyt tuntuu siltä, että en tekisi samaa uudestaan. Odottaisin pidempään iltanukutuksen opettelun kanssa ja kokeilisin rauhassa, voiko yötä lähteä parantamaan sitä kautta.

Miksi en ole tyytyväinen?
  • Yön ensimmäinen herätys oli varsinkin alussa itkuinen. Periaatteitteni vastaisesti annoin vauvan itkeä pitkään - en tietenkään yksinään, vaan koko ajan yritin häntä rauhoitella monin keinoin. Pantleyn malli toteutuisi, jos lapsi tyytyisi järjestelmään melko helposti. Asla protestoi voimakkaasti.
  • Imetys neljän tunnin välein antoi minulle mahdollisuuden nukkuakin jonkin verran. Se ei kuitenkaan ollut lapsentahtista. Sama olisi kai ollut lopettaa imetys kokonaan ja valvoa lyhytaikaisesti hieman enemmän. Nyt Asla ei periaatteessa voinut tietää, miten hänen tarpeeseensa vastataan. En siis katsonut Aslan tarvetta hänestä itsestään, vaan kellosta.
Kritiikin kritiikkinä pitää kuitenkin sanoa, että itkuilta ei olisi voinut mitenkään välttyä, koska ei Asla aina rauhoitu imetyksenkään. Oikeastaanhan aloin vähentää imetyksiä siitäkin syystä, että joskus imetin ja imetin yöllä, ja sitten poika kärsikin ähkystä.

Miten kävi?

Sain hämmästyä vauvan sisäinen kellon voimakkuudesta. Koska Asla meni nukkumaan yleensä kahdeksan aikaan, ensimmäinen imetys tuli puolen yön jälkeen. Toinen imetys sitten osui neljän ja viiden välille. Kuukauden päästä Asla heräsi useina öinä kahdesti, juuri noina aikoina. Kun kaksi heräämistä oli vakiintunut, yritin vähentää yhteen öiseen imetyskertaan. Se ei onnistunutkaan, koska vauva oli niin hyvin tahdistunut.

Lopputulos antoi minulle uskoa siihen, että vauvan sisäinen kello on ainakin Aslalla ihanan voimakas. Sitä voi käyttää hyväksi nukkumaan opettelussa.

3 kommenttia:

  1. Olette ihastuttavan pitkäjänteisiä. Ainakin se miten kuvailet paneutumistanne unikouluun kertoo siitä :)

    VastaaPoista
  2. Minusta meille on suotu aika vaikea tapaus. Nyt sen tajuaa jälkikäteen, että jo ihan vastasyntyneenä Aslalle oli nukahtaminen niin vaikeaa. Puistattaa, että se oli alle kuukauden ikäisenä viisikin tuntia illalla putkeen hereillä, kun emme saaneet sitä nukkumaan. Ja poika vain itki. Kiitos kauniista sanoista. Miten teillä nyt?

    VastaaPoista
  3. Meillä on tosi vaihtelevaa. Olen koittanut muuttaa omaa asennettani nukkumiseen ajattelemalla että vähille unille ei kertakaikkiaan voi mitään, ja että kyllä sekin päivä ja yö vielä koittaa että olemme levänneitä. Olen alkanut itsekin menemään aikaisin nukkumaan.

    VastaaPoista

Lukijat