Asla ei enää nukkunut liian vähän päiväunia, mutta se edellytti kahta asiaa. Jotta Asla suostui olemaan vaunuissa, hänellä piti olla tutti suussa. Lisäksi minun piti lenkkeillä päiväunien ajan, jos ei sattunut käymään niin, että poika nukahti imetyksessä sänkyyn.
Hus, tutti!
Aloitin tutin vieroittamisen. Tutti oli apuna myös iltanukahtamisesssa. Minusta vieroittaminen on helpoin aloittaa päiväunista.
Päivätutin vieroitus kävi helposti, mutta ei nopeasti. Ilman Pantleyn ohjetta tuskin olisin niin hyvin onnistunut. Pantley kirjoittaa, että kaikki nukahtamiskeinot lopetetaan samoin: otetaan keino pois, ennen kuin vauva nukahtaa.
Päiväunet alkoivat pukemisella ja imetyksellä. Sitten laitoin Aslan vaunuun. Usein hän alkoi itkeä. Tutin ja kävelemisen (ja alussa joskus myös sylin) avulla sain hänet rauhalliseksi. Jos hän ei itkenyt, en laittanut tuttia. Luovuin siitä tavasta pian, koska väsymyksen painaessa Asla alkoi yleensä itkeä, ja sitten hänet oli vaikea, joskus mahdoton, rauhoitella. Tavaksi vakiintui "tutti suuhun ja vaunuihin".
Pantley käskee ottamaan tutin pois, ennen kuin vauva nukahtaa. Jos vauva vastustaa, tutti laitetaan takaisin. Kun vauva on rauhoittunut, se otetaan taas pois. Toistoja tarvitaan aluksi tosi monta, mutta lopulta vauva hyväksyy tilanteen ja nukkuu tutitta.
Kun Aslan silmä luppasi ja hän oli nukahtamisillaan, otin tutin pois. Jos hän alkoi äkistä, laitoin tutin nopeasti takaisin, ettei itku kävisi mahdottomaksi. Ja pois, suuhun, pois, suuhun, pois, suuhun jne. Alussa saattoi käydä niin, että Asla ärsyyntyi kunnolla, ja jouduin kanniskelemaan.
Pantley ei huomioi neuvoissaan sitä, että alussa vauva kerkeää nukahtaa, ennen kuin tutti otetaan pois. Vanhempi voi kokea silloin, että homma ei onnistu, ja jättää työn kesken. Vaikka Asla aluksi nukahtikin tutti suussa, toistuva pois ottaminen iskostui hänen mieleensä. Pikku hiljaa tutin kesti ottaa pois aikaisemmin ja aikaisemmin. Lopulta pystyin ottamaan sen pois heti, kun hän oli rauhoittunut vaunuihin. Viimein tuttia ei tarvinnut lainkaan.
Jos Asla heräsi "kesken", annoin tutin, jotta hän nukahtaisi mahdollisimman pian uudestaan. Lopulta uskalsin kokeilla, nukahtaisiko hän ilman tuttia uudestaan, ja niinhän tapahtui.
Vaunujen pysäytys
Vielä piti ratkaista jatkuvan kävelemisen ongelma. Otin mallia tutinvieroituksesta. Aloin tähän vasta sitten, kun päiväunilla ei tarvittu tuttia. Tutti oli hätävarana.
Tässäkin pätee tuttu periaate: vauvan pitäisi herätä niissä oloissa, joissa hän nukahtaa. Kävelin, kunnes Asla oli nukahtamassa, ja pysäytin vaunut. Oli oikein tylsää seisoa keskellä pyörätietä ja odottaa. Aluksi tuli aina itku. Lähdin liikkeelle, odotin rauhoittumista, pysähdyin ja sama rundi aina alusta.
Pysähtyneisiin vaunuihin nukahtaminen oli Aslalle vaikeampaa kuin tutitta kuukahtaminen. Joskus piti laittaa tutti suuhun, joskus piti kantaa ja joskus ehkä juosta kotiin. Mutta taas Asla oppi.
Aluksi Asla ei nukkunut pysähdyksissä pitkään. Toin hänet nukahtamisen jälkeen kotiportaille, kyttäsin heräämistä ja lähdin uusintakierrokselle. Uusintakierroksella en aina tehnyt pysäytysnukutusta.
Asla ei oppinut nukahtamaan suoraan kuistille (kuten laita-vaunuun-minä-nukahdan-heti-vauvat), mutta hän oppi jatkamaan uniaan pysäytyksissä. Jos olisi ollut kesä, olisin valinnut pysäytyspaikan niin, että olisin voinut odotella siinä, kunnes lapsi herää. Oli kuitenkin kolea, sateinen syksy.
Lopputuloksia
Molemmissa nukahtamisharjoituksissa oli tärkeää kärsivällinen toistaminen ja aika. Kesken leikin ei pidä lopettaa. Aluksi käy todennäköisesti niin, että uniapuvälineen saa pois, vasta kun vauva on nukahtanut. Siitä huolimatta poisottoa pitää jatkaa. Imetysnukahtamisvieroituksessa Pantley neuvoo odottamaan lapsen rauhoittumista ja laskemaan "tuhat, kaksi tuhatta ... kymmenen tuhatta" aina ennen kuin irrottaa rinnan lapsen suusta.
Minä opin myös sen, että ei pidä pelätä "jos se alkaa itkeä". Joinakin kertoina harjoitukset saattavat mennä toivottomaksi huudoksi. Silloin on taas kaikki keinot sallittuja. Pantleyn oppien mukaanhan lasta ei tarvitse itkettää. Kitinään vastataan heti, kun huomataan, että se ei rauhoitu itsestään.
Ja vielä oppina kolahti, että pikavoittojen kalastelu ei kannata. Ei kannata lähteä siitä päästä, että laittaa vauvan tutitta vaunuun ja toivoo hänen nukahtavan. Nukahtamisharjoituksissa pitää toimia niin, että lähdetään vähentämään hoidon määrää nukahtamishetkestä. Tärkeintä on pitää lapsi rauhallisena nukahtamiseen asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti