"Löysät housut ja housuvaipat lapsi saa helposti itsekin vetäistyä alas, kun haluaa potalle."
Asla on jo melko kuiva, mutta motoriset taidot eivät ole likimainkaan sillä tasolla, että hän voisi itse laskea housunsa. KaksPlussan lähtökohta on se, että pottaan tutustuminen aloitetaan aikaisintaan puolitoistavuotiaana. Lapsentahtisuus tarkoittaa sitä, että lapselle annetaan vaippa, jos hän sitä haluaa.
Totta, pyynnöstä vaipan antaminen on lapsentahtista lapselle, joka on tottunut käyttämään vaippaa. Mutta onko vaippojen käyttö leikki-ikäisillä lapsentahtista? Onko vaippojen käyttö ylipäätään lapsentahtista?
Pitääkö lapsen olla tietoinen hädästään?
KaksPlussassa lastenlääkäri Risto Lappi oikein kritisoi pissattajavanhempia. Hänen mukaansa "ei ole luonnollista, että vanhemmat ottavat pissattajan roolin näin vahvasti". En ymmärrä, miten vauvan pissattaminen voi olla haitallista, kuten lääkäri Lappi jutun mukaan sanoo.
Jos pikkuisen viitsii katsoa omaa kulttuuriamme etäämmälle muihin maihin tai edes omassa kulttuurissamme muutamia vuosikymmeniä taaksepäin, oivaltaa kyllä, mikä on lapsentahtista ja mikä ei. Nykyaikana Suomessa ja joissakin muissakin maissa on mahdollista käyttää vaippoja, mutta mikään välttämättömyys vaipat eivät ole. Jos olisivat, meillä ei todellakaan olisi maailmassa ylikansoitusongelmaa.
Lapin mukaan noin 2,5 - 3 -vuotias osaa kertoa hädästään ja pyytää päästä potalle. Asla teki näin ensimmäisen kerran noin vuoden ikäisenä. Tunnen neljä erilaista lasta, jotka ovat olleet noin 1,5 - 2 -vuotiaana kuivia. Vanhemmat eivät ole samasta kaveripiiristä, ja he ovat edenneet lapsentahtisesti ilman sen kummempaa pakottamista tai yliopettamista. Lapin mukaan se ei kai ole mahdollista. Olen myös kuullut mummoista, jotka päivittelevät sitä, miten nykyään isojakin lapsia pidetään vaipoissa.
Miksi vanhemmat saavat kahdenlaista, ristiriitaista tietoa kuivaksioppimisvalmiudesta? Lapin ja kaltaistensa tieto perustuu siihen, että kuivaksi oppiminen edellyttää, että lapsi on asiasta tietoinen. Lapin viittaus siihen, että pissatus häiritsisi lapsen omaa oppimista, tarkoittanee juuri tietoista oppimista. Me todella modernit tai todella vanhanaikaiset - kummin vain - taas ajattelemme, että lapsen ei tarvitse tiedostaa pissaa, kakkaa, pottaa tai vaippaa - saati osata puhua niistä. Vauvahan osaa vaikka mitä. Hän esimerkiksi osaa suosia helppokäyttöisempää tuttipulloa tissin sijaan. Miksi hän ei automatisoituisi myös pissatukseen?
Olisi reilua, että kaikki saisivat tietoa vaihtoehdoista
Aslalla on vaipat, koska meidän kulttuurissamme pissatustieto on kadonnut, enkä jaksanut ottaa itse asioista selvää tuoreena vanhempana. Vaikka palaisin ajassa taaksepäin, en tekisi toisin, sillä uutukaisena äitinä minulla ei ollut voimia pissatukseen. Minusta on kuitenkin tärkeää tietää, mikä on luonnollista lapselle ja mikä taas nykyajan tuomaa luksusta.
Vanhemmille pitäisi olla paremmin tarjolla todenmukaista tietoa eri vaihtoehdoista ja siitä, että vaipat voivat olla vain lyhyt vaihe vauvan elämässä. Monen 3-vuotiaan kuivaksioppiminenkin olisi varmasti helpompaa, jos vanhemmat tietäisivät, mitä lapsentahtisuus tarkoittaa erilaisten valintojen kohdalla. Vaippalapsella se tarkoittaa eri asiaa kuin lapsella, joka ei ole koskaan edes oppinut kakkaamaan vaippaan.
Neuvolan odotushuoneessa lueskelin samaista lehteä ja kovasti juttua ihmettelin. Meillä esikoinen (kohta 4v.) oppi kuivaksi 1v ja 10kk. Nyt meidän nuorempi on 11kk ja pari kuukautta jo on istuttu potalla päivittäin, jos se on tuntunut mukavalta. Noin kuukauden ajan on pottaan tullut pissit lähes joka kerta ja nyt ilmeestä huomaa, että poika jo tajuaa mitä tapahtuu. oikein iloitsee, kun onnistaa :) Saas nähdä milloin päästä itse potalle, kun hätä yllättää. Molemmilla on ollut kestovaipat.
VastaaPoista