Kotiunikoulun sanotaan sopivan yli puolivuotiaille vauvoille, mutta minusta pienempääkin vauvaa voi unikouluttaa. Toisaalta, jottei tulisi sekaannuksia, ehkä pikkuvauvan kohdalla olisi syytä puhua uniohjauksesta eikä niinkään kouluttamisesta.
Ikärajalle on varmasti syynsä - en kyllä muista, mitkä. Pikkuvauvan uniohjaus on sitä, että tietoisesti mietitään tapoja, miten vauvaa nukutetaan. Sana koulutus ehkä kuvaa enemmän selkeää toimintatapojen muutosta, mikä sopii vasta isommalle vauvalle. Onhan sekin unikoulua jo pienestä pitäen, jos vauva oppii huonoille nukkumistavoille. Kuten meidän Asla.
Tassuttelua jo vastasyntyneelle
Suomessahan kotiunikoulu tarkoittaa yleensä tassuttelua. Junnaa tassuttelin pienestä pitäen. Käytin hyväkseni vastasyntyneen väsymystä ja yritin totuttaa hänet nukahtamaan vasta imetyksen jälkeen. Ei hän (7 kk) mikään unelmanukahtaja ole, mutta tietääpähän ainakin, että joka unisyklin eli 35 - 45 minuutin jälkeen ei tarvitse huutaa tissiä.
Pikku vauvaa on helppo rauhoittaa tassulla. Aikuisen kämmenellä voi lukita pikkuiset kädet säpsähtelyjen varalta. Sitten tassu vain otetaan pois ennen nukahtamista.
Puolivuotiaana voi olla myöhäistä
Yli puolivuotiaan kotiunikoulu voisi toimia Junnalla, joka on aika rauhallinen. Aslalla se ei olisi toiminut. Hänen unitottumuksensa olivat niin pahasti vaurioituneet, että tassuhoito ei onnistunut itkuitta, tai siis huudoitta, tai siis rääkymisittä. Puolivuotiaalla uniongelmat voivat siis olla jo niin vaikeita, että kotiunikoulu ei onnistu.
Nyt neuvoloihin on tulossa uniohjausta kokeiluluontoisesti. Se on hyvä. Tassutteluhoidon markkinoiminen yli puolivuotiaiden vanhemmille on hyvä juttu. Vielä parempi olisi, että kaikilla vanhemmille tarjottaisiin neuvolassa jo alkuvaiheessa perustiedot vauvan unesta ja vinkkejä nukahtamistapojen pohdintaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti