Mietin monta päivää pottalakon syytä ja päättelin, että todennäköisesti se on uhmaa. Päätin kokeilla uhman taltuttamista. Jos se ei onnistuisi, antaisin ajan hoitaa tehtävänsä.
Asla oli liian nuori ymmärtämään tarrapalkintoja tai lahjontaa. Minun piti keksiä jotain tässä ja nyt. Mietin, mikä on Aslasta maailman kiinnostavinta - autot. Pyysin serkkupoikaa kokoamaan vanhoja autojaan kannelliseen muovilaatikkoon. Aslalle ne olisivat uusia.
Potta-autot tepsivät heti
Tuli potta-aika. Poika kieltäytyi koko kehonsa voimalla. Näytin autolaatikkoa ja lupasin avata sen, kunhan Asla istuu potalle. Syy-seuraus-suhteen ymmärtäminen puheesta oli Aslalle vielä vaikeaa, mutta sormella osoitellen viesti meni perille.
Poika istui, sai laatikon auki ja päätti karata. Keräsin autot pois ja suljin laatikon. Itkuhan siitä tuli. Jatkoin määrätietoisesti. Lapsi ymmärsi melkein heti, mistä on kyse. Parin päivän päästä mies kertoi tilanteesta, missä Asla oli istunut kiltisti potalle, ottanut autoja käteen ja alkanut nousta ylös. Ennen kuin isä ehti sanoa mitään, pojan ilme muuttui. Hän selvästi muisti, että ei tästä saanutkaan nousta.
Parin viikon kuluttua potta-autolaatikkoa ei tarvittu enää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti