Geenivalinta, geneettinen muuntelu, kloonaus, kahden miehen biologinen lapsi ja keinokohtu.
Luin syksyn Tiede-lehden visioita tulevaisuuden lisääntymismahdollisuuksista. Ajattelin koko ajan lukevani scifiä, sillä en haluaisi sellaista maailmaa, missä lisääntymiseen tarvitaan vain yksi ainoa ihmissolu - mikä tahansa niistä. Jutun lukeminen oli vastenmielistä, mutta saatoin tuudittautua siihen, että tämä ei koske minua. Mutta Asla. Joutuuko hän kohtaamaan nuita valtaisia lapsen saannin mahdollisuuksia?
Visiot perustuvat siihen, että vaikka ihosolu voidaan palauttaa kantasoluksi, joka taas voidaan ohjata kehittymään munasoluksi. Näin voisi syntyä esimerkiksi miesparin biologinen lapsi. Lisäksi mahdollista olisi kloonaus ja geneettinen muuntelu. Lievimmiltä kuulostaa alkionvalinta, jossa muodostetaan useita alkioita. Niiden geneettisiä ominaisuuksia voidaan tarkastella ennen kuin ne istutetaan kohtuun. Näin voidaan seuloa pois alkiot, joissa on ei-toivottuja geenejä. Muuntelu taas tarkoittaa sitä, että alkioon voidaan lisätä geenejä.
Ajatusten mielikuvituksellisuus kiehtoo kyllä, mutta enemmän tunnen epätoivoa. Minulla on vaikeuksia jo nyt, kun ihmisellä on niin paljon elämänsäätelyn valtaa. En halua olla Jumala, luoja. Haluan olla ihminen, vain ihminen. Ajattelen, että elämä on lahja, jota pitää vaalia mahdollisimman hyvin. Sitä en sitten tiedäkään, missä menee vaalimisen ja luomisen raja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti