Takana on 15 hyvää vuotta ja työtä on tehty yhdessä. Yhdessä eletään myös huonommat vuodet, on ajatus. (Lapin Kansa 24.1. siteeraa Wetterin toimitusjohtajaa Aarne Simulaa.)Ei pitäisi olla työvoimasta kiinni, että Pekkaniska ja Wetteri olisivat iskussa taantuman jälkeenkin. Positiivinen julkisuus on liike-elämässä aina eduksi. Lupaus olla pitämättä yt-neuvotteluja on mitä parasta yritysimagon kultausta. Maine paranee työnantajana, asiakkaana ja myyjänä.
Ylitornion Meltosjärvellä asuva Raimo Yrjänheikki on kertonut lehdistössä (jokin syntymäpäivähaastattelu se taisi olla), miten koville 1990-luvun lama otti. Hän nimittäin piti väkensä töissä, koska halusi kantaa vastuunsa työntekijöistään. Hän ei ollut mikään Pekka Niska. Hänellä oli pieni yritys, ja hän uhrasi omastaan sen, mitä työntekijöilleen tarjosi.
Jotkut veikkaavat nykyisen yhteiskunta- ja talousmallin (miksi sitä pitäis kutsua?) tulleen tiensä päähän. Siltä minustakin tuntuu. Mutta enpä olisi arvannut, mikä se uusi malli on ja että uutta mallia lähtevät luomaan isojen yritysten johtajat. Jos vielä kuluttajat alkavat tukea näitä yrityksiä, mallille pitää keksiä jo nimikin. 'Vastuullinen markkinatalous' -käsitteen ammun heti alas liian tylsänä. Parempia ideoita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti